Lounais-Häme

Reaaliaineista valinnaisia Forssan yhteislyseossa

 

Toukokuun alussa varmistui, että Forssan yhteislyseo on päässyt mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämään lukioiden tuntijakokokeiluun. Lukion käytävältä tavoitettu ryhmä ensimmäisen vuoden opiskelijoita kommentoi aihetta. Miltä reaaliaineiden valinnaisuus olisi lukiota aloittavana tuntunut?

-En voi kuvitella, että niin nuorena olisin tiennyt, mitä valitsen tulevaisuutta ajatellen, sanoo Johanna Lund.

-Lukiohan on yleissivistävä oppilaitos. Esimerkiksi historia ja fysiikka jäisivät helposti pois, jos ne olisivat valinnaisia, viiden nuoren naisen ryhmä pohtii.

-Moni aine on erilaista yläasteella, ja jos sitä ei valitse lukiossa, voi myöhemmin harmittaa, jos mieli muuttuu tulevaisuuden suunnitelmien suhteen, jatkaa Maria Henriksson.

Rehtori Simo Veistolan mielestä huolille ei ole sijaa.

-Seuraamme kokeilun aikana, miten opiskelijat käyttäytyvät, ja miten paljon opinto-ohjausta kaivataan. Jos sitä tarvitaan paljon, niin ei hyvä. Positiivista olisi, jos opiskelijat osoittautuvat motivoituneeksi valintoihinsa ja saadaan aikaan vaativampaa opetusta. Sitä tällä uudistuksella kai haetaan, hän toteaa.

Tuleville opiskelijoille ei ole vielä virallisesti tiedotettu mahdollisuudesta osallistua syksyllä alkavaan kokeiluun, jossa reaaliaineet eivät ole pakollisia. Lukion aloittajien kurssivalinnat on tehty perinteiseen malliin keväällä valmiiksi. Vasta opintojen alkaessa kysytään halukkuudesta kokeiluun lähtemiseen. Syksyn 2017 tulokkaat ovat ensimmäisiä, jotka tekevät valinnan osallistumisesta jo yläasteen lopulla.

Tuntijakokokeilussa on kyse siitä, että valinnaisiksi muuttuneet reaaliaineet on jaettu ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisiin koreihin, joista molemmista valitaan yhdeksän kurssia. Pakollisiksi reaaliaineiksi jää vain kurssin verran terveystietoa ja uskontoa tai elämänkatsomustietoa, sillä niillä on erityisasema lukiolaissa.

Miksi uudistuksen tielle on lähdetty, ja mitä mieltä siitä koulussa ollaan?

-Nykyisellään yli puolet lukio-opinnoista on pakollisia. Tämä aiheuttaa muun muassa sitä, että opiskelijat käyvät välillä hakemassa pakollisista perusopinnoista suoritusmerkinnän välittämättä siitä, miten kurssi sujuu, perustelee Veistola.

Esimerkiksi oppilaskunnalta on vuosittain kysytty mielipidettä valinnaisten opintojen määrästä ja niiden lisäämistä on aina puollettu. Opiskelijoita myös kannustetaan tekemään itsenäisiä valintoja kurssien välillä.

Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Jari Isotalo pitää tuntijakokokeilua jopa liian lepsuna.

-Olisin ulottanut kokeilun myös kieliin. Kielten taito on vähentynyt paljon, ja siihen auttaisi pakkoruotsin poisto. Ruotsin takia kolmannelle kielelle ei ole monella opiskelijalla sijaa. Englanti ei ole ihan valtakieli. Historian tutkijana voin sanoa, että historiakäsityskin kaventuu, jos ei osata lukea vaikkapa venäjää tai saksaa, hän harmittelee.

Henkilökunnan määrää uudistus ei näillä näkymin vähennä.

-Kurssipaketit jakautuvat meillä opettajien kesken melko kivuttomasti. Jos esimerkiksi näyttää siltä, että uskonnon syventävät kurssit eivät olisi suosittuja, niitä pitävä opettaja saa opiskelijoita vaikkapa psykologian tai filosofian ryhmiinsä. Suurempi huoli ovat pienenevät ikäluokat, sanoo Veistola.

Veistola miettii, voisivatko lukiot jatkossa erikoistua joko yleissivistäviksi tai erikoistaviksi. Näin opiskelijat voisivat valita heitä miellyttävällä tuntijaolla toimivan opinahjon. Pienemmissä lukioissa ei helposti ole varaa järjestää esimerkiksi monipuolista kielten opetusta. Forssan yhteislyseossa valinnaisten kielten valikoima on laajahko.

Tilannetta voidaan korjata myös verkkokursseilla. Tähän liittyen yhteislyseo on syksystä lähtien mukana myös opetushallituksen käynnistämässä lukioiden kehittämisverkostossa.

-Kehitämme verkko-opetusta yhdessä muiden Kanta-Hämeen lukioiden ja Riihimäen aikuislukion kanssa. Esimerkiksi yhteislyseon kaksoistutkinnon suorittajat voisivat käydä etänä osan kursseista. Ensi lukuvuosi on harjoitusta tämän suhteen, mutta tarkoituksena on kehitellä laaja kurssipaketti, valottaa rehtori. FL

 

Näin opiskelu muuttuu
Opetus- ja kulttuuriministeriön kaavailema tuntijakouudistus tulee kokeiluasteelle syksyllä 2016. Forssan yhteislukio on yksi keväällä kolmivuotiseen kokeiluun hakeneista ja päässeistä lukioista.Uudistus liittyy opetusministeriön yhdessä opetushallituksen kanssa käynnistämään Uusi lukio – uskalla kokeilla -ohjelmaan, joka ajanmukaistaa oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä.Lyseon johtokunta puolsi kokeilua. Oppilas- ja opettajakunta päätyivät myönteiselle kannalle, mutta korostivat, että kokeiluun haluaville oppilaille täytyy suosittaa yhtä kurssia kustakin oppiaineesta. Kokeilu on oppilaille vapaaehtoinen.Kokeilussa pakollisia lukiokursseja on 32–37. Nykyisin niitä on noin 50. Lukion suorittamiseksi vaaditaan edelleen yhteensä 75 kurssia.Reaaliaineet muuttuvat valinnaisiksi, ja ne jakautuvat kahteen ryhmään: ympäristö- ja luonnontieteisiin (biologia, maantiede, fysiikka, kemia ja terveystieto) sekä humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin (historia, yhteiskuntaoppi, uskonto/elämänkatsomustieto, psykologia ja filosofia).Molemmista ryhmistä on valittava vähintään yhdeksän syventävää kurssia. Pakollisia reaaliaineita ovat vain terveystieto ja uskonto tai elämänkatsomustieto.Syksyllä tulevat voimaan myös edellisellä hallituskaudella uudistetut opetussuunnitelma ja tuntijako, joissa muutokset jäivät lopulta vähäisiksi. Tärkein uudistus olivat syventävät teemaopinnot, joita tarjotaan kaikissa lukioissa vähintään kolme kurssia.