Lounais-Häme

Rehevöityminen vaivaa useita seudun järviä

Ympäristökeskuksen vuonna 2013 toteuttama kartoitus järvivesien ekologisesta kunnosta kertoi, että Lounais-Hämeen vesistöt ovat pääosin melko hyvässä kunnossa, mutta joukosta löytyy myös muutamia huonokuntoisia jokia ja järviä.

Kartoitus kertoo, että useimmat Tammelan järvet ovat hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa, Särkijärvi ja Ojajärvi jopa erinomaisessa.

 

Somerolla järvien kunto vaihtelee: Salkolanjärven ja Heinjärven kunto on arvioitu erinomaiseksi, mutta toisaalta Halkjärven kunto on huono. Jokioisten Rehtijärven kunto on tyydyttävä.

Urjalan Rutajärven, Valajärven ja Särkijärven kunto arvioitiin hyväksi, mutta Nuutajärvi on ekologiselta kunnoltaan huono, samoin suurehko Kokonjärvi. Nuutajoki arvioidaan myös huonokuntoiseksi.

 

Järviveden ekologista kuntoa arvioidaan monen erilaisen osatekijän mukaan. Biologista laatua, esimerkiksi vesikasvien ja kalojen olosuhteita, verrataan luonnontilaan, jossa ihmisen toiminta ei ole aiheuttanut havaittavia muutoksia. Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus biologiseen tilaan on, sen paremmaksi arvioidaan ekologinen kunto. Lisäksi otetaan huomioon erilaisia muita tekijöitä, kuten kokonaisravinnepitoisuudet, pH-taso, näkösyvyys ja veden säännöstelyt.

Seuraava kartoitus on suunnitelmissa toteuttaa vuonna 2019.

 

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja Jouko Kokko arvioi, että Nuutajärven tilanne ei ole kartoituksen jälkeen olennaisesti parantunut. Yhdistys tutkii järvien tilaa itse säännöllisesti.

-Nuutajärveä rasittaa maatalous. Pihattonavetat, hevostarhat, lietelannan levittäminen, hän luettelee.

Lannoitteiden liukeneminen veteen lisää veden fosfori- ja typpipitoisuutta ja rehevöittää järveä. Tällöin vesi samenee, levät lisääntyvät ja lajisto voi yksipuolistua. Liian ravinteikkaassa vedessä viihtyvät lähinnä särkikalat, jotka samalla myös rehevöittävät järveä lisää.

Rehevöityminen myös laskee veden happipitoisuutta varsinkin talvella, jolloin se voi aiheuttaa myös kalakuolemia.

 

Virtaaman vuoksi Nuutajärven vesi vaihtuu kaksi kertaa vuodessa, mutta puheenjohtaja toteaa, ettei sekään riitä pitämään järveä kunnossa. Nuutajärvestä lähijärviin virtaava vesi aiheuttaa myös niissä aika-ajoin leväkukintoja.

-Kokoonsa nähden Nuutajärven valuma-alue on hyvin suuri, se vaikuttaa asiaan. Järven ympäristössä on paljon karjatiloja. Lisäksi Nuutajärvi on vain pari metriä syvä, Kokko kertoo.

Puheenjohtaja kertoo, että ympäröivän maaston tasaisuus kasvattaa valuma-aluetta.

-Lannoitteiden käyttö on tarkkaan säännösteltyä, mutta se ei ole riittävää.

Hän käyttää esimerkkinä sääntöä, että lietelannoitetta ei saa ajaa metriä lähemmäs ojaa.

-Kaikki on olosuhteista kiinni. Tasainen alue suurentaa haittoja. Ei voi väittää, että se juuri täällä olisi ongelmana, mutta on havaittu, että ei säädöksiäkään aina niin noudateta.

Hän lisää vielä pohtivasti:

-Toisaalta voi ajatella, että liika lannoitus kun menee järveen, sehän on silloin hyödytöntä.

Hän esittää vaihtoehdoksi esimerkiksi lannoitteen ajamista pellon sisään, josta se ei niin helposti huuhtoudu sateiden mukana muualle.

 

Nuutajärven kunnostusta on yritetty monenlaisin toimin. Ranta-asukkaat ja suojeluyhdistys käynnistivät vuonna 2012 hankkeen, jossa saostettiin fosforia järven valuma-alueen pelto-osien ojista kemiallisella menetelmällä. Prosessi on kuitenkin käytännössä vaivalloinen, ja lopulta tultiin tulokseen, että lopputulos ei ollut tyydyttävä työmäärään nähden. Projekti lopetettiin viime vuonna.

Tällä hetkellä testataan Coolox-menetelmää, jossa syvänteeseen talveksi asennettavilla virrankehittimillä pyritään pitämään osia järvestä sulana ja hapettamaan vettä. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic