Lounais-Häme Jokioinen

Rekan ratista ja hitsauskipinöiden keskeltä kulttuurin monitoimimieheksi: 90 vuotta täyttävä Kyläseppä Eero Mäkelän näytelmät saavat alkunsa vain parista sanasta

Kyläseppä Eero Mäkelä täyttää 90 vuotta joulukuussa. Elämä on kohdellut "sekatyömiestä" hyvin. Vuosien aikana hänen kynästään on saanut alkunsa näytelmiä, lauluja kuin kirjojakin.
Eero Mäkelän 90-vuotissyntymäpäiviä juhlitaan joulukuussa. Elokuussa Kyläsepän teatterissa järjestetään Eero 90v.-konsertti.

Kyläseppä Eero Mäkelä istuu tutulla paikallaan, ”valtaistuimellaan” kotonaan Luodesuolla. Pimu-koira röhnöttää hänen vieressään sohvalla. Aina välillä se kiipeää katsomaan, onko pihamaalle ilmaantunut kutsumattomia vieraita. Elokuun puolivälin koittaessa Kyläsepän miljöö on hiljentynyt. Kesäkauden viimeinen teatteriesitys sai loppuaplodinsa viime sunnuntaina. On aika purkaa lavasteet ja alkaa pohtia, mitä ensi kesä tuo tullessaan. Se kuuluu kesäteatterin arkeen. Siihen pian 90-vuotias kulttuurin monitoimimies on tottunut.

Tien päällä ja pääkaupunkiseudulla

Tie Kyläsepäksi kesti 55 vuotta. Jokioisilta lähtöisin oleva Mäkelä syntyi maanviljelijän perheeseen, jonka tila sijaitsi muutaman kivenheiton päässä hänen nykyisestä kodistaan. Sota-aikana hän näki monet hänen näytelmissään myöhemmin esiintyneet teemat, kuten evakkojen arjen ja sodan aiheuttamat menetykset, omin silmin. Uusia näkökulmia tarjosi myös työ rekan ratin takana.

– Siihen aikaan rekkakuskit tekivät melkein kellon ympäri töitä. Lähdin kotoa aamuviideltä ja palasin illalla yhdentoista aikaa. Vaimo alkoi hermostua, kun miestä ei näy milloinkaan kotona. Oli keksittävä muuta työtä, Mäkelä naurahtaa.

Rekkamiehen ura jäi. Uuden ammatin opiskelu alkoi Helsingissä hitsauskurssilla. Mäkelä ei kelpuuttanut pääkaupunkia kuitenkaan pysyväksi kodikseen.

– Seitsemän kuukauden jälkeen palasin takaisin Jokioisille. Helsinki ei ollut minua varten tai minä Helsinkiä varten, Kyläseppä letkauttaa.

Kun kesäteatterikausi päättyy ja Kyläsepän teatterimiljöö hiljenee, myös Kyläseppä Eero Mäkelän arki rauhoittuu. Mäkelä seurasi tänäkin kesänä kaikki näytelmäharjoitukset apuohjaajan roolissa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kun kesäteatterikausi päättyy ja Kyläsepän teatterimiljöö hiljenee, myös Kyläseppä Eero Mäkelän arki rauhoittuu. Mäkelä seurasi tänäkin kesänä kaikki näytelmäharjoitukset apuohjaajan roolissa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Unelma yrittäjyydestä

Muutaman vuoden työuran jälkeen Jokioisten siirappitehtaalla Mäkelän mielessä alkoi pyöriä haave omasta konekorjaamosta. Toiminnan mies tarttui unelmaansa ja nopeasti hän löysi itsensä parhaimmillaan yli 20 henkilöä työllistäneen yrityksen ruorista. Yksi sen päätuoteryhmistä olivat sikalatarvikkeet ja -kalusteet, joihin kuuluivat esimerkiksi ruokkijat ja lannanpoistojärjestelmät.

– Yrittäjyys on raaka laji. Olin ehkä hieman liian lempeä siihen hommaan. Kun olisi pitänyt sanoa väkeä irti, minulla ei tahtonut löytyä sydäntä sellaiseen, Mäkelä pohtii.

Kupparin ja parantajan opissa

55-vuotiaana Mäkelä päätti jättää yrityselämän ja keskittyä kirjoittamiseen, sävellykseen ja kansanparannukseen. Oli aika ryhtyä Kyläsepäksi. Parannusoppiin hän päätyi oman vaivansa saattelemana.

– Menin parantajalle lähes kaksinkerroin kipeän selkäni vuoksi. Vaati pari naksautusta ja kipu oli tiessään. Olin niin iloinen, että lähdin siltä seisomalta Ämyrille tansseihin, Kyläseppä kertoo.

Kuppauksen taidon hän puolestaan hankki vaimonsa kälyn opissa.

Kyläseppä Eero Mäkelä muistuttaa, että elämässä pitää jättää tilaa myös rakastamiselle ja huolenpitämiselle. Mäkelän motto on: "Kuka löhöö, se lahoo". Kuva: Lassi Puhtimäki
Kyläseppä Eero Mäkelä muistuttaa, että elämässä pitää jättää tilaa myös rakastamiselle ja huolenpitämiselle. Mäkelän motto on: ”Kuka löhöö, se lahoo”. Kuva: Lassi Puhtimäki

Soittolauantaista se kaikki alkoi

Vuonna 1972 Mäkelät muuttivat Luodesuon kansakouluun, jonka toiminta oli lakkautettu pari vuotta aiemmin. Muuttovuonna rakennuksia seisoi kyläkoulun tontilla vain pari kappaletta, nykyään niitä on yhteensä 17. Tunnetuin niistä on pyörivä ja nouseva katsomo, jonka Kyläseppä on itse rakentanut. Yhtenä syynä rakennuspuuhiin oli se, ettei tavallisen katsomon takarivistä ei nähnyt kunnolla. Ensimmäiset kesäteatteriesitykset näyteltiin Kyläsepän pihamaalla ja katsomona toimivat tavalliset penkit.

– Kesäteatteri sai alkunsa Soittolauantaista yli 20 vuotta sitten. Sain innoituksen Kaustisten kansanmusiikkijuhlista, joissa taitavat pelimannit esiintyivät. Halusin tuoda Jokioisille jotain samanhenkistä, Mäkelä kertoo.

Pari sanaa tai naapurin isännän toive innoittajana

Kyläsepän kynästä on saanut alkunsa 20 laulunäytelmää ja lähes 700 laulua lyriikoineen ja sävellyksineen. Musiikki on seurannut häntä läpi vuosikymmenten lapsuudesta asti, jolloin hän tarttui alun perin isoveljelle ostettuun viuluun ja opetteli sen soittamisen itsenäisesti. Parhaimmillaan laulut ovat syntyneet kolmessa vartissa, yhdellä istumalla pianon ääressä.

– Laulut ja näytelmät saavat alkunsa välillä vain parista sanasta. Joskus taas naapurin isäntä on saattanut toivoa, että kirjoitan jostakin hänen mieleisestään aiheesta ja minähän olen tarttunut toimeen, monia eri soittimia soittava Kyläseppä kertoo.

Kuvauksia tavallisista maaseudun ihmisistä

Tänä kesänä Kyläsepän teatterin lavalla ei nähty Kyläsepän itse kirjoittamaa näytelmää, sillä sairastelu hankaloitti luovaa työtä. Mäkelän näytelmät ovat kuvauksia tavallisista maaseudun ihmisistä. Kun Kyläseppä on päättänyt aiheen ja näytelmän roolihahmot, on aika antaa kynän sauhuta. Hänen kirjoitusprosessinsa alkaa syksyllä ja käsikirjoitus on valmis joulukuussa.

– Sepän akan jenkka on suosikkini omista näytelmistäni. Se koskettaa, sillä se kouraisee niin läheltä omaa elämääni, Mäkelä kertoo.

”Muistakaa rakastaa ja pitää toisistanne huolta”

90 vuotta täyttävä Kyläsepän mukaan paras neuvo elämässä on se, että töitä täytyy tehdä, mutta rakastamiselle ja toisista huolenpitämiselle pitää jäädä tilaa. Ystävät ja läheiset ovatkin kulttuurikonkarille kaikki kaikessa.

– Elämä on kohdellut sekatyömiestä hyvin, Kyläseppä päättää Pimun kuorsatessa sohvalla.

Ensi kesänä Kyläsepän teatterissa on jälleen uuden näytelmän aika. FL

Eero A. Mäkelä

Näytelmäkirjailija, muusikko, kansanparantaja, kuppari ja yrittäjä.

Syntynyt 9.12.1930 Jokioisilla.

Tunnetaan myös taiteilijanimellään Antero Kyläseppänä.

Kirjoittanut 20 täyspitkää laulunäytelmää ja kolme kirjaa sekä säveltänyt lähes 700 laulua.

Presidentti myönsi hänelle arvonimen ” Director Musices” joulukuussa 2018.

Kyläsepän teatteri on rakennettu Murronkulmalle Mäkelän kodin pihapiiriin.

Perheeseen kuuluu 6 lasta, 17 lastenlasta ja 17 lastenlastenlasta.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic