Lounais-Häme

Renkipoika pettyi isäntäänsä

Martti Puran piti kirjoittaa kolmas osa elämäkerralliselle Miehen tie -sarjalleen. 50- ja 60-lukujen jatkoksi olivat työn alla 1970- ja 80-luku. 70-luku oli kuitenkin vuosikymmen, jolloin Paavo Väyrynen astui Martti Puran elämään. Ja Väyrysen vaikutus jatkui ja jatkui.

-Väyrynen oli kirjoitettava omaksi kirjakseen, vasta sen jälkeen pystyin jatkamaan kirjasarjaa, Pura perustelee.

Miehen Tie – Opiskelusta työelämään julkaistaan vuonna 2018, sillä Väyrysen rengin aika on vuonna 2017. Tähän pisteeseen ajoivat Väyrysen viimeaikaiset tempaukset, joita Pura ei voi hyväksyä, ymmärtää eikä antaa anteeksi.

Väyrysen ja Puran yhteinen historia on pitkä. Ensimmäisen kerran he tapasivat vuonna 1971. Tiiviimmillään yhteydenpito oli 80-luvulla, kun Väyrynen oli keskustapuolueen puheenjohtaja ja Pura ensimmäinen varapuheenjohtaja.

-Renki tekee, mitä isäntä sanoo, kuvailee Pura rengin ja isännän suhdetta.

Samaan syssyyn Pura korostaa Väyrysen harvinaislaatuista pätevyyttä ja osaamista.

-Hän on hyvä puhuja, analyyttinen, käsittelee asioita loogisesti ja hänellä on uskomaton kyky omaksua asioita

Nuorena poliitikkona Väyrynen osasi myös innostaa keskustaväkeä, varsinkin omaa ikäpolveaan.

-Hän oli meille monelle idoli.

Ja uranousu oli ennennäkemätöntä.

-Siihen aikaan viiskymppiset olivat nuoria miehiä politiikassa, mutta Väyrynen nousi ulkoministeriksi 29-vuotiaana.

-Ja tuolloin me nuoret ajattelimme, että kaikki yli 40-vuotiaat ovat menneen talven lumia. Onhan se paradoksi, että Väyrynen nyt yli 70-vuotiaana pahoittelee, ettei häntä valita ministeriksi.

80-luvun puolivälistä alkaen Väyrysessä voimistui ja tuli näkyväksi piirre, jossa muita ei kuunneltu. Kesti kuitenkin vuoteen 1989 ennen kuin Pura oli ensimmäisen kerran ääneen eri mieltä isäntänsä kanssa.

-Paavo halusi erota keskustan puheenjohtajuudesta vuonna 1989. Paavon harkintakyky petti. Kaikki kaverit olivat sitä mieltä, että tyhmä teko.

Pura katsoo, että Väyrysen tie pääministeriksi olisi mitä ilmeisimmin ollut siloteltu, niin kovassa syöksykierteessä Suomen talous sekä demarien ja kokoomuksen hallitus olivat.

-Paavo ehkä kuvitteli, että puheenjohtajaksi nouseva Esko Aho täyttäisi hänen toivomuksensa, Ahon rengiksi siirtynyt Pura arvioi.

Näin ei käynyt, vaikka Väyrynen sai Ahon hallituksessa ulkoasiainministerin salkun. Pääministeriys jäi lopulta ikuiseksi haaveeksi ja niin myös se varsinainen päämäärä, valinta Suomen tasavallan presidentiksi.

Toinen raju pettymys odotti. Vuoden 1994 presidentinvaalit olivat Väyryselle erityisen katkerat, sillä presidentiksi pyrki kolme keskustataustaista poliitikkoa. Väyrynen sai äänistä 19 prosenttia, mutta toiselle kierrokselle menivät Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn.

-Presidenttiydestä tuli Väyryselle pakkomielle, sokea piste, johon hän tähtäsi, vaikka piste karkasi yhä kauemmas, Pura tiivistää.

Puran ja Väyrysen yhteistyö päättyi lopullisesti vuonna 1994. Keskustan johtama Suomen hallitus oli päättänyt hakea EU-jäsenyyttä, ja myös maa- ja metsätalousministeri Pura tuki jäsenyyden hakemista. Väyrynen käänsi kelkkansa ja Väyrysen miehenä tunnettu Pura sai osansa.

-En olisi ikinä uskonut, että tuollaisia puhut, Pura muistelee Väyrysen todenneen.

Pura jätti hänkin lopulta hallituksen. Poliittiset tavoitteet olivat toteutuneet toisin kuin isännällä.

Yhteisestä historiasta huolimatta Pura sanoo, ettei ole koskaan päässyt lähelle Paavoa.

-Ei Paavo päästä, Pura sanoo, eikä ole ihan varma, onko olemassa toisenlaista Paavoa.

-On hän toisaalta hyvin perhekeskeinen.

Mutta entä nyt, kun Paavo Väyrynen on perustanut oman puolueen ja on Helsingissä kristillisdemokraattien listoilla kunnallisvaaliehdokkaana?

-Se että kunniapuheenjohtajamme menettelee noin, on minulle ja monelle muulle ylitsepääsemätön asia.

Mutta miksi Väyrynen tekee näitä siirtojaan?

-Se on minulle suuri mysteeri, ja osaltaan se sai minut kirjoittamaan tämän kirjan.

-Mies, joka on Suomen ministeritilastojen kärjessä, olisi saanut mielipiteensä kuuluviin muillakin tavoin, Pura sanoo ja on samaan aikaan surullinen Väyrysen puolesta.

-Hän on nyt yksinäinen.

Kirjan myötä Pura laittaa pisteen Väyryselle. Piste kirjoitettiin jo 15.12.2016.

Uutisoitiin, että Paavo Väyrysen kansalaispuolue on merkitty puoluerekisteriin. Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska totesi julkisuuteen, että Paavo on jättänyt puolueen. Paavo on eri mieltä. Tämä tarina jatkuu vielä monin eri vaihein, minun osaltani se päättyy tähän, Pura kirjoittaa.

Ja kyllä, Paavo on ehtinyt yllättää jo vuoden 2017 ensimmäisten kuukausien aikana.

-Väyrysten suku on pitkäikäistä. Isä Eemeli eli 101-vuotiaaksi, Pura nauraa hyväntahtoisesti. FL

Uusimmat