Lounais-Häme

Rihvelitaulu, renginkaappi ja Liesjärven viina

Kysypä tammelalaiselta, mitä tulee mieleen Liesjärven kylän historiasta.

-No viinan poltto tietysti. Niin ja tervan, vastaa Onni Kallio.

Aika moni muukin tuntee Liesjärven kylän juuri viinan keiton perinteestä.

Liesjärvi oli 1800–1900-lukujen taitteessa perinteinen maa- metsä- ja karjatalouspitäjä. Sen erikoisuus oli kuitenkin suosittu juoma, joka porisi monessa talossa. Viinankeiton taito periytyi pitkään sukupolvelta toiselle.

Tammelan ulkopuolella Liesjärven kylä tunnettiin isoista hongistaan, joita kuskattiin Rauman ja Turun satamiin laivojen mastopuiksi. Järvestä nostettiin malmia, joka kuljetettiin Karkkilaan Rautaruukille.

Liesjärven tarinat ovat säilyneet, sillä entinen kansakoulun opettaja Sulo Tanninen päätti laittaa muistot talteen neljän seinän sisälle.

Liesjärven koulun pihapiiriin rakennettiin talkoilla rakennus, jonne Tanninen alkoi keräillä kotikylänsä menneisyydestä kertovaa esineistöä. Museon perustamisesta on jo vuosikymmeniä, mutta esineet ovat yhä tallessa. Tällä hetkellä ne omistaa Tammelan kunta.

Viime vuonna museo avattiin yleisölle uudessa muodossa Saaren kansanpuistossa. Museon näyttely valmistui vasta elokuun lopussa, joten nyt on ensimmäinen kokonainen kesä, kun uudistunut museo on auki päivittäin.

Kuluva kesäkausi avattiin eilen kansainvälisen museopäivän kunniaksi. Onni Kallion lisäksi kymmeniä muita paikallisia tutustui yhden päivän aikana kotiseutunsa historiaan. Moni oli käymässä museossa ensimmäistä kertaa.

-Piti monta kertaa lähteä museoon, kun se vielä oli vielä koulun pihalla, mutta ei silloin saanut aikaiseksi, Kallio kertoi.

Muut paikalla olevat nyökyttelivät. Heille on käynyt tismalleen samoin.

Suurin osa museopäivän kävijöistä oli ikäihmisiä, mutta Tammelan kunnan vapaa-aikasihteeri Päivi Klemelä toivoo, että muutkin kävisivät kurkistamassa museossa vaikka samalla, kun tulevat rannalle uimaan.

-Mummuilla ja papoilla on oiva tilaisuus kertoa lastenlapsille museoesineiden avulla, miten entisaikaan elettiin, Klemelä vinkkaa.

Hänen omia suosikkejaan näyttelyssä ovat rihvelitaulu ja renginkaappi. Rihvelitaulu on nykyisen tabletin kokoinen liitutaulu, joka kulki kätevästi oppilaan mukana repussa kouluun ja kotiin. Sen avulla harjoiteltiin laskemaan ja kirjoittamaan 1900-luvun alussa.

Renginkaappi on matkannut 1800-luvun lopulla pitkin pitäjää Jaakko Joklinin matkassa. Joklin työskenteli renkinä ja voutina eri taloissa, mutta kaapistaan hän ei koskaan luopunut.

Kaapissa on yhä paikka lusikalle, jolla Joklin söi taloissa suurista padoista muiden ruokailijoiden kanssa. Vielä 1900-luvun alussakin useissa taloissa ruokailtiin ilman lautasia. FL

Tannisen museo on avoinna 15.6 – 31.8 joka päivä kello 10–18.

 

Uusimmat