Lounais-Häme

Riihivalkaman koululla jatkettiin 100-vuotiaan Suomen juhlintaa

Tiesitkö, että presidenteistämme Tarja Halonen oli menehtyä vuonna 1978 lento-onnettomuudessa, mutta jäi onnekseen lääkärin määräyksestä pois lentokoneesta, jonka kaikki matkustajat kuolivat koneen pudottua järveen? Tai että Juho Kusti Paasikivi oli alkujaan nimeltään Johan Gustaf Hellstén? Tai Martti Ahtisaari oli ensimmäinen presidenttimme, joka valittiin suoralla kansanäänestyksellä?

Nämä ja moni muu fakta kävi ilmi Letkun koululaisten esittämässä historiikissa. Kyseessä oli Riihivalkaman koulun Suomi 100 -juhla, jonka toteuttivat yhdessä Riihivalkaman ja Letkun koulujen oppilaat sekä henkilökunta.

-Lapset ovat tehneet käytännössä kaiken pöytäliinoista alkaen. Varmasti satoja tunteja on tehty työtä juhlan eteen. Tämä on niitä monialaisia kokemuksia parhaimmillaan, ja koulujen välinen yhteistyö on ollut saumatonta, iloitsee sekä Letkun että Riihivalkaman koulunjohtajana toimiva Pasi Kokkonen.

Kun itsenäisyysjuhlassa oltiin, paikalla oli tietenkin presidenttipari. Riihivalkaman kuudesluokkalaiset Elias Kallioniemi ja Martta Ylitalo esiintyivät juhlassa presidenttiparin arvolle sopivasti. Kumpikin kertoi jännittäneensä hieman etukäteen, mutta juhlan edetessä jännitys laantui.

-Katsoin itsenäisyyspäivänä televisiosta linnan juhlia ja otin sieltä mallia, kertoi Elias, jolla tosin on jo kokemusta presidenttinä esiintymisestä.

-Elias esiintyi jo eskarissa presidenttinä juhlissa, Martta muisteli.

Kättelytilanteessa kummankin jalat hieman väsyivät, mutta vastaavasti ruoka ja esitykset kohottivat parin juhlamieltä.

Juhlassa kuultiin ja nähtiin upeita esityksiä ja arvokkaita puheita. Yksi puhujista oli Riihivalkaman koulun entinen koulunjohtaja Hannu Kallio. Kallio ehti olla koulunjohtajana vuosina 1997–2008 kunnes jäi eläkkeelle, mutta hän palasi takaisin tekemään viransijaisuuksia kaikkiaan seitsemän vuoden ajaksi. Joulupäivänä 70 vuotta täyttävä Kallio on luvannut tehdä vielä 1–2 päivän sijaisuuksia, pidempiaikaiset tuuraukset ovat jääneet.

-Nykyajan lapset ovat rohkeampia ja avoimempia. Ennen oltiin pidättyväisempiä ja opettaja oli enemmän auktoriteetti. Muutama vanha oppilas tuli täällä juhlassa halaamaan tai heittämään yläfemmoja, Kallio iloitsi. FL