Lounais-Häme Forssa

Riippuvainen ei tunnista sairauttaan ja tarvitsee siksi apua hoitoonohjauksessa läheisiltään

Vastaava päihdeohjaaja Harri Nyman muistuttaa, että peli- tai päihderiippuvainen näkee harvoin oman sairautensa ja sen vaikutukset ympäristöön. Siksi hoitoon pääsyyn tarvitaan läheisen apua.
Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuva: Lassi Puhtimäki

Suomessa on tilastojen mukaan noin 400 000 päihderiippuvaista, eli 10 prosenttia aikuisväestöstä. Ei löydy aikuista, jonka lähipiirissä ei olisi riippuvaista.

Näin sanoo Harri Nyman, raitistunut alkoholisti, Lammilla sijaitsevan päihdehoitokeskus Maivita oy:n vastaava päihdetyöntekijä.

Tästä huolimatta tai tästä johtuen häpeän tunne on voimakas. Riippuvainen häpeää itseään, hänen läheisensä häpeät riippuvaista.

– Meillä kuolee neljä kertaa enemmän ihmisiä alkoholin takia kuin Ruotsissa. Siellä riippuvuuksiin suhtaudutaan eri tavalla, alkoholismi ei aiheuta sellaista häpeää kuin meillä. Tästä syystä paasaan asiasta, jotta häpeä vähenisi, kertoi Nyman Vesihelmeen saapuneelle kuulijakunnalleen.

Hoitoon ohjaus krapulaisena

Hyvin moni riippuvaisen läheinen sairastuu itsekin. Nyman puhuukin koko lähipiirin, ei yksilön sairaudesta.

Nyman muistuttaa, että alkoholisti ei näe juomisensa vaikutuksia läheisiinsä eikä edes omaa sairauttaan. Tästä syystä riippuvainen hyvin harvoin hakeutuu itse hoitoon.

– Hoito alkaa puheeksi otolla. Sen voi tehdä läheinen, ystävä, työnantaja, sosiaalityöntekijä. Mukana on oltava 2-3 ihmistä. Joku läheinen, joka tietää totuuden ja joku ulkopuolinen, jolla on auktoriteettia. Tarkoituksena on herättää riippuvainen todellisuuteen.

Nyman muistuttaa, että ajoitus ja tyyli ovat tärkeä.

– Asia on esitettävä silloin, kun riippuvainen on krapulassa. Ja tyyli on oltava välittävä, ei syyttelevä.

Moni alkoholistin läheinen tekee riippuvaiselle karhunpalveluksen, vaikka luulee auttavansa.

– Juomista ei saa tukea. Paras tapa auttaa on kun ei auta tekemällä toisen puolesta asioita, joita tämän itse pitäisi kyetä. Alkoholistille pahin asia on yksin juominen. Viimeinen konsti on jättää hänet yksin, mutta se on jumalattoman vaikeaa. Läheinen sairastuu tunne-elämältään ja hänen oma elämänsäkin on hukassa, Nyman tietää.

Hänen mukaansa samat lainalaisuudet toimivat monessa asiassa peli- ja päihderiippuvaisten osalta. Tilanne ei parane, ellei riippuvainen ota vastuuta.

Peliriippuvaisten määrä kasvussa

Peliriippuvaisia on virallisten tilastojen mukaan 124 000 eli 3,3 prosenttia Suomen aikuisväestöstä. Vakavasti peliriippuvaisia on 49 000. Todellinen luku lienee paljon suurempi, sillä häpeä estää tässäkin asiassa tilanteen myöntämisen. Nyman sanoo näkevänsä työssään peliongelmaisten määrän rajun kasvun.

– Peliriippuvuutta on helpompi piilotella kuin päihderiippuvuutta. Kun peliriippuvuus tulee ilmi, ollaan jo syvissä vesissä. Sitä löytyy kaikista yhteiskunta- ja ikäluokista. Nuoremmilla kuvassa ovat usein pikavipit ja velkaa saattaa olla jopa 100-200 000 euroa.

Nymanin mukaan 70 prosentilla peliriippuvaisista on toinenkin riippuvuus, yleensä päihteet. Jotta peliriippuvainen tervehtyy, pitää hoitaa molempia riippuvuuksia. Peliriippuvuutta hoidetaan pitkälti samoin metodein kuin päihderiippuvuutta.

Nyman arvelee, että seuraavaksi aletaan hoitaa konsopeliriippuvaisia.

– Nuorimmat tietokonepeleistä riippuvaiset ovat 8–9-vuotiaita, hän tietää. FL

Fingerpori

comic

Näkoislehti

23.2.2020