Lounais-Häme Jokioinen

Riistanhoito ja luonnonsuojelu rinnakkain: "Tavoitteet ovat samat, työkalut vain erilaiset"

Hyvä Erä -kurssi kertoo lapsille, miten luontoa hoidetaan molemmin keinoin, käsi kädessä toisiaan tukien.
Riistamestariopiskelija Markku Paavilainen (vasemmalla) ja riistamestari Jukka Roisko opastavat Paanan koulun 5A-luokkaa eläinesittelyjen rakentamisessa. Luokassa kuultiin ensimmäisenä esittely euroopanmajavasta.

Riistamestari Jukka Roisko, riistamestariopiskelija Markku Paavilainen sekä luontokuvaaja ja aloitteleva petolinturengastaja Riika Oksanen ovat kaikki samalla asialla.

– Tämä on ainutlaatuinen pilottihanke. Ensimmäistä kertaa muistini mukaan puhumme luonnon monimuotoisuudesta ja riistanhoidosta samassa tilaisuudessa, kertoo Roisko.

Paavilainen sekä yläkoulun biologian opettaja Janne Roininen loivat mahdollisuuden pilottihankkeelle, joka toteutetaan nyt Paanan koululla.

Roisko oli pyöritellyt samoja asioita mielessään ja tunsi Oksasen, joka innostui. Syntyi Hyvä Erä -kurssi, jossa lapsille ja nuorille kerrotaan riistanhoidon ja luonnonsuojelun yhteisistä tavoitteista.

– Kliseisesti olen sanonut, että tavoitteet ovat aivan samat. Vain työkalut ovat erilaiset, Roisko korostaa.

Työryhmän mukaan erityyppisiä luonto- ja riistanhoitokursseja löytyy. Ei tosin paljon sellaisia, missä nämä kaksi alaa löisivät hynttyyt yhteen.

– Projektin pohjimmainen idea on saada lapset innostumaan luonnosta, lähtemään sinne itse sitä katsomaan, Oksanen kertoo.

– Jotta saa hyvän asennekasvatuksen perille, pitää tuoda esille kaikkia eri vaihtoehtoja. Metsään ei tarvitse mennä vain aseen kanssa, vaan sinne vei tuoda kameran tai frisbeen. Meillä on nyt Jokioisten 5.–6. -luokkalaisille luontokuvauskilpailu. Olemme todella hienoja kuvia jo saaneet, Paavilainen jatkaa.

Riistanhoito ja luonnonsuojelu on joskus aseteltu vastakkaisille puolille. Ryhmä tahtoo painottaa, että ne ovat ne kuitenkin käsi kädessä rinnakkain tukemassa toinen toisiaan.

– Meillä on samat jutut, jotka haluamme säilyttää ja kerromme tavoista tehdä se yhdessä. Tämä on todella tärkeää meille, että olemme täällä riti rinnan, Roisko korostaa.

– Ei 5. ja 6. luokkalaisten lasten kanssa tarvitsekaan hälventää ristiriitoja. Siellä ei ole kovin asenteellista porukkaa, Paavilainen jatkaa.

Lapsille kurssilla tuodaan tietoon esimerkiksi valikoiva metsästys, pihalintujen ruokinta ja siilien talvehtimispaikkojen rakentaminen. Riistaruokintakaan ei saa vielä päättyä, kun metsästyskausi on ohi.

– Luonnon monimuotoisuuden kannalta on kaikkien etu, että lajeja riittää monipuolisesti ja ne hyödyntävät toinen toisiaan. Esimerkiksi supikoirakannan kurissa pito auttaa monia lintulajeja pesimään ja selviytymään, Oksanen tähdentää.

– Riistanhoidossakin tehdään kosteikkojen kunnossapitoa ja keinopesiä. Periaatteessa samaa työtä, mitä tehdään luonnonsuojelupuolella eri lajeille.

– Ihminen on osa eläinlajistoa, mutta tunsi ehkä ennen niin voimakkaammin, Oksanen painottaa. Luonnossa on eletty ja sieltä on saatu kaikki tarvittava: suoja, ravinto ja rakennusmateriaalit.

– Jos luonnosta jotain on poistunut, niin se on ollut hengen uhka myös ihmiselle. Luontoa hyödynnetään nykyään niin monella eri tavalla, että sen tasapaino välillä hukkuu. Ei nähdä enää kokonaisuutta, sitä miten suuri merkitys jokaisella pienellä yksityiskohdalla luonnon isossa kokonaisuudessa on.

– Valaiseva kysymys lapsille on, että mitä jos luontoa ei yhtäkkiä olekaan? Lähdet aamulla kouluun ja se on vain poissa. Siitä on saatu aika hyvät keskustelut, Paavilainen lisää

Riistanhoito hyödyttää yhteiskuntaa hirvieläinkantojen harventamisen ja näin esimerkiksi hirvionnettomuuksien vähentämisen kannalta. Sen paino pelkkänä harrastuksena on silti kasvanut; metsä ei ole enää ruokakauppa.

– Ennen vanhaan luonto oli tärkeä elementti, jolla pysyttiin hengissä. Paine luonnon tasapainon säilyttämiseen ei myös ollut niin kova. Tänä päivänä kun lihaa saa helposti kaupasta, ihmisiltä häipyy tasapainon merkitys, Roisko miettii.

Kurssilla lapsille opetetaan oikeuksia ja vastuuta. Esimerkiksi Suomessa voimassa oleva jokamiehenoikeus on ainutlaatuinen ilmiö.

– Se on kuin sateenvarjo, jonka alle on helppo mennä niin riistanhoidollisesti kuin suojelullisesti. Metsää ei tärvätä, siellä ei roskata ja ilkamoida. Kunnioitetaan sitä.

Ihmiskunnan alkuaikoina metsästettiin kivikeihäin ja -kirvein. Kehitys on tuonut teknologian myötä kasvaneen yhteiskunnan, ja myös metsästys on tehostunut ja helpottunut,

– Toki apuvälineistä on ollut siinä paljon hyötyä. Entistä enemmän silti nousee esiin ihmisten vastuu, myös riistanhoitajilla. Kannat täytyy arvioida oikein ja hoitaa eettisellä, hyvällä tavalla, jotta elämä metsässä jatkuu. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat