Lounais-Häme

Rintama hiljeni, mutta sodan rooli tuli kotiin

Mitä sodasta palanneen mielessä liikkui? Kenties hän ei pystynyt tavoittamaan hyvää ja herkkää itseään eikä olemaan rakastava ja rauhallinen isä. Saivatko lasten viattomista kepposista tai kiukuttelusta hermostuminen tai pelkkä luonnollinen tarve isän tuntemaan syyllisyyttä?

Ajatuksia, joita tuore Rintama hiljeni – sota jatkui kotona -kirja käsittelee sotilaiden lasten kotirintamakokemusten kautta. Forssalainen Satu Vaarula summaa kysymyksen olevan tarinoista, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi.

-Haluan, että yhteinen ymmärryksemme siitä, millaisia reppuja kannamme mukanamme, syvenisi niiden kautta, hän toteaa.

Satu Vaarula on koonnut Väyläkirjat-kustantamon kustantamana ilmestyneen Rintama hiljeni – sota jatkui kotona -teoksen yhdessä lahtelaisen Sisko Laukkasen kanssa. He kumpikin kertovat kirjassa myös kirjoittajina omista kokemuksistaan ihmisinä, joiden isä oli sodan käynyt mies.

-Kirjan sisältämien tarinoiden kautta avautuu näköaloja, miten sota jatkui kotona ja miten sotilaiden lapset löysivät rauhan.

Kirjassa välittää kokemuksiaan alun toistakymmentä kirjoittajaa. Satu Vaarulan mukaan kirjahankkeen käynnistämisellä on kytkentä tämän vuoden loppiaisena lähetettyyn Ylen tv-dokumenttiin Sodan murtamat .

Hän kertoi ohjelmassa isäsuhteestaan, josta jäi hallitsevana piirteenä muistiin isän tavoittamattomuus ja tila, jossa kaikki rakkaus ja hyvyys olivat syvällä piilossa. Satu Vaarulan jo edesmennyt isä siirtyi varusmiespalveluksensa päätyttyä kesäkuussa 1941 alkaneeseen jatkosotaan vapautuen sotapalveluksesta vasta marraskuussa 1944.

-Runsaasti huomiota herättänyt Tv-dokumentti poiki palautetta myös runsaina yhteydenottoina, joista välittyi sanoma, että meitä on muitakin, Satu Vaarula luotaa kirjahankkeen taustaa.

Moni osoitti hänen mukaansa myös kokevansa tarvetta kokemustensa ja tuntemustensa esille tuomiseen kirjan sivuilla.

-Aiheesta kirjoittaminen osoittautui kuitenkin monille siihen halukkaillekin liian raskaaksi tehtäväksi. Myös se, että osa päätyi kertomaan tarinansa nimimerkin suojassa kuvastaa omalla tavallaan aiheen arkuutta, Satu Vaarula arvioi.

Vaikka kirja jatkaakin tv-dokumentin esiin nostaman teeman parissa, huomauttaa hän asian lähestymistapaan liittyvästä erosta.

-Kirja keskittyy enemmän siihen, miten me koemme sodan vaikutukset isäsuhteeseemme nyt aikuisena. Sen sijaan tv-dokumentissa valotimme kokemuksiamme siitä, miten koimme aiheen läsnäolon ja sen kanssa elämisen lapsuudessamme.

Satu Vaarula määrittelee nyt aikuisena aihetta enemmän käsiteltyään ymmärtävänsä sodan jälkeistä isäänsä paremmin kuin aikaisemmin.

-Miehille jäi siinä tavallaan sodan rooli päälle, kun jokapäiväistä arkea piti elää sodan jättämien henkisten traumojen ja alati itsestään muistuttavien ruumiillisten vaivojen kanssa.

Hän arvostaa nykyisin isässään myös sodan käyneiden asennetta, jossa rankkojen kokemusten ja uhrausten kanssa ei rehennelty.

-Eivät he ylpeilleet tekemisillään, vaikka siihen olisi riittänyt aihettakin. Ehkä ylpeyden tunteminen heistä ja heidän saavutuksistaan onkin meidän heidän lastensa ja edelleen meitä seuraavien jälkipolvien tehtävä. FL

Rintama hiljeni – sota jatkui kotona -kirja on hankkittavissa kirjakaupoista tai netistä. Yle:n TV1-kanava lähettää Sodan murtamat -dokumentin uusintana torstaina 7.12. kello 11.

Uusimmat