Lounais-Häme

Ripaus ensi-illan glamouria

 

Kolehmainen, Leppänen, Pennanen -production proudly presents: Pekka. Eikun pitäisikö sittenkin sanoa: Juhani Kuusisto -production. Kuusisto on nimittäin leffan tuottaja.

-Nuoret tekivät elokuvan tärkeästä aiheesta. Hieno porukka, Kuusisto kehuu.

Koko leffaprojekti kuului Sepänhaan Rotaryklubin ja Forssan Mykkäelokuvayhdistyksen järjestämään työpajaan. Idean isä oli juuri Kuusisto.

-Rotaryklubi tekee muutenkin paljon nuorten työllistämiseksi. Elämänpolun löytäminen on tärkeä juttu, Kuusisto sanoo.

Työpajan ohjaajina toimivat Jussi U. Pellonpää ja Antti Latva. Heiltä nuoret saivat apuja tekniikan saloihin.

Kolehmainen, Leppänen, Pennanen -kolmikko, tai itse asiassa nelikko, sillä leffan teossa oli tiiviisti mukana myös elokuvan kertojaääni Heidi Sipilä, teki leffan työttömyydestä. Nuorisotyöttömyydestä.

Kymmenen minuutin elokuva valoi uskoa siihen, että kyllä niitä töitä löytyy, jos oikein etsii. Heh… Nuorisotyöttömyys, mitä se muka on? Ei muuta kuin hyvät vaatteet päälle, cv valmiiksi ja kiertämään firmoja. Siitä se ura urkenee.

Ja sinustakin voi tulla presidentti. Satiiria parhaimmillaan.

Mutta miksi elokuvan nimi on Pekka?

-Pyöritimme elokuvan nimeä pitkään, Sipilä aloittaa.

-Työnimenä oli Karikosta työhön – työllisyyden mukulakivikatu, Tero Kolehmainen paljastaa hymynkare kasvoillaan.

Noh, sitten siitä tuli Pekka. Pekkaa näyttelee Kalle Tulander, teatterihommista paikallisille tuttu nuori mies. Hän osallistui myös koko tuotantoprosessiin.

Leffa tehtiin viidessä päivässä. Nelikko kokoontui ensin miettimään ideaa. Tai idea oikeastaan syntyi nopeasti. Sen jälkeen alkoi käsikirjoituksen teko.

-Kaikki kirjoitti ideoita post-it-lapuille ja parhaat valittiin leffaan, Sipilä kertoo.

-Ei meillä ollut sen kummempaa työnjakoa. Teimme kaiken yhdessä, Nella Pennanen jatkaa.

Sen jälkeen alkoi kuvaus.

Nelikko vei Pekkaa eri puolille Forssaa. Välillä käytiin postilaatikolla katsomassa toimiiko postinkulku, sitten mentiin työvoimatoimistoon odottamaan, odottamaan ja odottamaan. Sitten käytiin Kelassa ja paperiviidakossa. Vielä siinä vaiheessa elokuva oli mustavalkoinen.

Kun Pekka päätti, että hänen täytyy itse toimia, tulivat väritkin elokuvaan.

Nelikko kertoo, että kuvausmateriaalia kertyi noin tunnin verran. Seuraavaksi he kokoontuivat editoimaan materiaalia.

-Valitsimme parasta kuvaa ja kuvakulmaa.

Elokuvantekijät ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Enemmän kuin tyytyväisiä.

-Olemme ylpeitä, kaikki sanovat yhteen ääneen.

Eikä sekään ole poissuljettua, että heidän uransa jatkuu leffanteon saralla.

-Pitäisikö tehdä jatko-osa Pekan urasta, Sipilä miettii.

Koko porukka nauraa. Mutta he sanovat melkein kuin Teletapit: uudestaankin voisi tehdä.

-Ei vaan, leffan teko oli oikeasti hauskaa ja mahtavaa, Tiina Leppänen summaa.

Leffaa voi katsoa esimerkiksi Youtubesta osoitteesta https://youtu.be/SfCPRtPoNy0. FL

 

Uusimmat