Lounais-Häme Forssa

Rotimiehestä urkeni ura sarjakuvapiirtäjänä – Edes kaikki opettajakollegat eivät tiedä Hannu Haapaniemen harrastuksesta

Hannu Haapaniemi piirtää Opettaja-lehteen sarjakuvaa. Edes kaikki kollegat eivät hänen harrastuksestaan tiedä.
Ensimmäiseksi Hannu Haapaniemi luonnostelee stripin lyijykynällä, seuraavaksi on tussin vuoro. Lopullinen versio syntyy tietokoneella. Kuva: Lassi Puhtimäki
Ensimmäiseksi Hannu Haapaniemi luonnostelee stripin lyijykynällä, seuraavaksi on tussin vuoro. Lopullinen versio syntyy tietokoneella. Kuva: Lassi Puhtimäki

Viivoitin, lyijykynä, pyyhekumi, kolme tussia ja A3-kokoinen piirustuspaperi. LIsäksi tukku ideoita. Näistä aineksista syntyy sarjakuvaa opettajien maailmasta opettajien ammattilehteen Opettajaan. Piirtäjänä forssalainen Vieremän koulun koulunjohtaja Hannu Haapaniemi.

Lukioaikoihin jäänyt piirustusharrastus elpyi uudelleen 2015, kun opettajien ammattijärjestön Päijät-Hämeen yhdistyksen facebook-sivulta bongattu viittasankari pääsi laajempaan julkisuuteen.

– OAJ:lla oli Joku roti -kampanja, jolla pyrittiin tuomaan sopimustietoutta opettajille. Viittasankarista muotoutui Rotimies. Sitä julkaistiin Opettaja-lehdessä noin kerran kuukaudessa eli joka toisessa lehden numerossa, Haapaniemi kertaa sarjakuvapiirtäjän vaiheitaan.

Kun kampanja päättyi, Rotimies joutui telakalle. Samoihin aikoihin Opettaja-lehden pitkäaikainen piirtäjä jäi eläkkeelle ja Haapaniemeltä kyseltiin, kiinnostaisiko häntä jatkaa lehden piirtäjänä.

– Ensin oli tarjolla kolumnistin paikka. Ruutumuotoinen yhden kuvan piirros ilmestyi kevätlukukauden 2019, sen jälkeen aloin piirtää strippejä.

Pyykkitussi on paras

Sarjakuvastripin luonnos syntyy lyijykynällä. Tussauksen jälkeen Haapaniemi skannaa kuvan kännykällään. Tietokoneella kuvat saavat värin ja lehden painotekniikkaan sopivan kontrastin ja kirkkauden. Myös tekstit Haapaniemi toteuttaa koneella.

– Kaikkiin työvaiheisiin sopivan tavan olen löytänyt kokeilemalla. Paperin kanssa ei ole niin tarkkaa, 120-grammainen kelpaa yhtä hyvin kuin 220-grammainenkin. Tusseista paras on pyykin merkkaamiseen tarkoitettu, hän naurahtaa.

Neljästä kuuteen tuntiin

Hätäillen sarjakuvastripit eivät synny. Yhden stripin toteutukseen kuluu nykyisin aikaa neljästä kuuteen tuntia, kun alussa saattoi mennä kahdeksankin tuntia.

– Jotkut täyttävät sanaristikoita ja sudokuja tai neulovat ja virkkaavat. Minä teen sarjakuvia. Se on mainio tapa rentoutua ja tyhjentää pää, Haapaniemi vakuuttaa.

Osa sarjakuvista aukeaa vain alan ammattilaisille, mutta on joukossa niitäkin, jotka aukeavat kenelle tahansa.

– Piirtäessä täytyy olla tarkkana, ketä piirroksen hahmot muistuttavat. Joskus tulee vähän liikaa jotain tuttua muistuttava hahmo, silloin täytyy korjata piirrosta ja häivyttää tutut piirteet.

Osan sarjakuvista ymmärtävät vain opetusalan ammattilaiset, osan sanoma aukeaa muillekin lukijoille. Kuva: Hannu Haapaniemi
Osan sarjakuvista ymmärtävät vain opetusalan ammattilaiset, osan sanoma aukeaa muillekin lukijoille. Kuva: Hannu Haapaniemi

Oikeassa paikassa oikeaan aikaan

Hannu Haapaniemi on ihaillut Carl Barksin sarjakuvia. Luettuina ovat myös Tintit, Asterixit ja Lucky Luket. Pertti Jarlan Fingerporia hän seuraa, mutta pyrkii välttämään jarlamaista lähestymistapaa omissa töissään.

– Nuoruuden sarjakuvaharrastus jäi lukioikään. Uudelleen löysin harrastuksen 5-6- vuotta sitten. Töitteni julkaisemisessa olen ollut kuin ajopuu, oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kokemuksen myötä tekemiseen on tullut rentoutta, Haapaniemi miettii.

Ideoita piirtäjällä riittää niin, että hän pyrkii olemaan 2-3 numeroa edellä julkaisutahtia. Aiheita poikivat Opettajan teemanumerot, kulloisestakin teemasta syntyy strippejä siinä kuin ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta tai vaikkapa koronan tuomasta etäopetukseen siirtymisestä.

– Sarjakuvani ovat enemmän ideapohjaisia kuin taidepohjaisia, luonnehtii Haapaniemi.

Puoliso Heli Pohjonen on myös opettaja ja tarjoaa ideoita. Esimerkiksi kontaktoinnista syntyi sarjakuva, jossa kontaktoitiin kontaktimuovilla ja -liimalla. Harvakseltaan myös Haapaniemen harrastuksesta tietävät kollegat tarjoavat aiheita.

Oppilaatkin innostuivat

Onko opettaja onnistunut pitämään harrastuksensa piilossa oppilailtaan yhtä hyvin kuin kollegoiltaan?

– Oppilaani tietävät. Kun pidin tuntia sarjakuvasta, oppilaat vaikuttivat kovin tylsistyneitä aiheeseen. Läväytin taululle sarjakuviani ja sanoin tehkää noita. Kyllä rupesi aihe kiinnostamaan ihan eri tavalla.

Sarjakuvien piirtämistä Haapaniemi aikoo jatkaa niin kauan kuin jaksaa. Haaveissa siintää myös lasten- ja nuortenkirjan kirjoittaminen ja kuvittaminen. Myös ajatus omakustanteisesta sarjakuvakirjasta kiehtoo.

Korona toi menneen kevään sarjakuviin oman uudenlaisen twistinsä. Syksyyn Hannu Haapaniemi aikoo uusin aihein. Ura opettajana ja 25 vuoden taival OAJ:n yhdistystehtävissä antavat perspektiiviä. FL

Uusimmat

Näkoislehti

8.8.2020

Fingerpori

comic