Lounais-Häme Humppila

Rouheita järkäleitä ja 1970-luvun värejä – Humppilan lasitehtaan esineet palasivat syntysijoilleen

Suomen lasimuseo toi esille lasitehtaan tuotteita juhlavuoden kunniaksi.
Anna-Mari Lehikoinen toivoo, että Humppilan lasia kokoonnuttaisiin muistelemaan Suomen Lasimuseon näyttelyn äärelle. Kuvassa Tauno Wirkkalan Kalevala-sarjaa, jota valmistettiin Humppilassa 1977-78. Kuva: Lassi Puhtimäki
Anna-Mari Lehikoinen toivoo, että Humppilan lasia kokoonnuttaisiin muistelemaan Suomen Lasimuseon näyttelyn äärelle. Kuvassa Tauno Wirkkalan Kalevala-sarjaa, jota valmistettiin Humppilassa 1977-78. Kuva: Lassi Puhtimäki

Tauno Wirkkalan malja Revontulet, Pentti Santalahden malja Kasvimaalla tai puhaltajien Talonpoika-kolpakko.

Monen hyllystä tai vanhempien kotoa löytyy Humppilan Lasin esineitä, joita voi nyt käydä tunnistamassa niiden syntysijoilla, jonne Suomen lasimuseo on koonnut näyttelyn.

Aloite näyttelyyn tuli kiinteistön yrittäjäyhdistykseltä. Lasitehtaan kiinteistössä eivät enää lasiuunit hehku, mutta asiakkaat edelleen kyselevät lasisen historian perään. Puhaltajien työtä seurattaisiin edelleen mielellään.

50-vuotisjuhlat ovella

Kauppakeskukseksi muutetun kiinteistön yrittäjät halusivat tehdä rakennuksen historiaa näkyväksi juuri nyt, sillä tehdasrakennus täyttää loppuvuodesta 50 vuotta.

– Otin yhteyttä Suomen lasimuseoon Riihimäelle mahdollisesta Humppilan lasin tuotteiden esineiden näyttelystä. Museo on nyt rakentanut meille näyttelyn, jossa on noin 50 tässä tehtaassa syntynyttä esinettä, iloitsee Café Lasikellon yrittäjä Anna-Mari Lehikoinen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pertti Santalahden uniikkia lasia vuodelta 1977. Suomen Lasimuseon kokoelmat. Kuva: Lassi Puhtimäki
Pertti Santalahden uniikkia lasia vuodelta 1977. Suomen Lasimuseon kokoelmat. Kuva: Lassi Puhtimäki

Muistelutapaamista odotellaan

Näyttely on esillä yhdessä kauppakeskuksen liiketilassa vuoden päivät. Esineiden esittelyn lisäksi se kertoo tehtaan historiasta ja tuotannosta.

– On todella hienoa, että saimme tänne näyttelyn juuri nyt, sillä elämme koronakevään jälkeistä sesonkia juhlavuodeksi. Opasteita vielä lisäämme, että asiakkaat löytävät tiensä näyttelytilaan, mutta muuten on jo valmista.

Lehikoinen toivoo, että juhlavuosi ja näyttely innostaisivat vanhaa lasin väkeä kokoontumaan ja muistelemaan menneitä.

– Me ilahtuisimme siitä kovasti.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kun kurkkaa Tauno Wirkkalan suunnitteleman Kalevala-sarjan Mesiurut-maljakon (1977) pohjaan, ymmärtää nimenkin. Sieltä paljastuu kennosto.

Retrolle on kysyntää

Lehikoinen tietää, että Humppilan Lasin esineet kiinnostavat nyt.

– Olemme hankkineet niitä kirppareilta tarjoilukäyttöön Lasikelloon. Niistä avautuu asiakkaiden kanssa keskusteluja, sillä ne ovat tuttuja monen kotoa tai vanhempien tai isovanhempien luota.

Viime vuosina Humppilan Lasin jykevät maljat ja vadit ovat löytäneet tiensä myös sisustusblogeihin ja -kuviin.

– Sen huomaa, että kirppareilta niitä ei enää niin vaan löydäkään. Retro vetää puoleensa.

Ensin navetassa sitten tehtaassa

Humppilan lasitehdas perustettiin vuonna 1952 vanhaan navettaan. Sen taustalla olivat veljekset Olavi, Martti ja Jonni Helander, jotka olivat olleet Nuutajärven lasitehtaan palveluksessa.

Laivanvarustaja Rolf Alander osti yhtiön vuonna 1970 pakkohuutokaupasta ja rakennutti uuden tehdasrakennuksen, jossa toiminta alkoi alkuvuodesta 1971.

Wärtsilä osti tehtaan 1986. Sen omistuksessa osasta tuotanto- ja varastotiloja tehtiin ostoskeskusmainen erikoisliikkeitä sisältävä kauppakäytävä.

Rakennuksen omistaa nykyisin Fiskars Oyj:n tytäryhtiö Iittala Group.

Vuodesta 2008 varsinaisen lasinpuhallusliiketoiminnan Humppilassa omisti Bianco Blu. Se lopetti toimintansa Humppilan lasitehtaassa vuoden 2016 lopussa. FL

Juttua muokattu 6.8.20202 klo 12:56

Korjattu Suomen Lasimuseon johtajan nimi, korjattu Revontulet-maljan suunnittelijan nimi.

Uusimmat

Näkoislehti

10.8.2020

Fingerpori

comic