Lounais-Häme

Runojen parissa rooli muuttuu

 

Viimeksi, kun Forssassa kilpailtiin lavarunouden paikallismestaruudesta, kilpailu veti pubin täyteen väkeä.

-Vuonna 2012 oli niin paljon osallistujia, että osa jonotti ulkona, Hämeen lavarunokarsinnan puuhamies Keijo Wääri kertoo.

Noh, torstai-iltana väkeä ei oikein ollut kuin yleisöksi. Wäärin mukaan ilmoittautuneita oli kaksi, joista kaksi perui osallistumisensa. Hänellä oli kuitenkin alkuillasta uskoa siihen, että Puistolinnan lavalle nousisi vielä joku.

Lavalle nousi ainakin Atik Ismail. Entinen jalkapalloilija. Nykyinen runomies ja lähihoitaja.

Tosin hän oli paikalla juontajan ominaisuudessa.

-Ajoin tänne 400 kilometriä flunssaisena, Ismail sanoo ikään kuin harmissaan, mutta ei hän kuitenkaan kovin harmissaan näyttänyt olevan.

Mies on nimittäin runon viemä.

-Ehkä ihmiset eivät enää osaa keskittyä ja hiljentyä runoihin. Sälää on tänä päivänä liian paljon, Ismail miettii vähäistä osallistujamäärää.

SM-lavarunokilpailu sai alkunsa Runopuulaakina. Ismailin mukaan puulaaki oli voimissaan 2000-luvun alkuvuosina.

-Viime vuonna pitkä perinne oli lakkaamassa.

Runokilpailu saatiin vielä elvytettyä. Ismailin mukaan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

-SM-kisa on Kuopiossa elokuussa sata päivää ennen Suomen itsenäisyyspäivää.

Sitä ennen karsintoja järjestetään kymmenkunnassa kaupungissa. Ismail uskoo, että finaaliin saadaan 10-15 osallistujaa.

Lavarunokilpailun paras pääsee lopulta kilpailemaan maailmanmestaruudesta Pariisiin.

Ismail kertoo, että suomalainen Jukka Kervinen on onnistunut MM-kisoissa. Kielestä huolimatta.

Ismailin oma tie runojen pariin alkoi lapsena. Hänen äitinsä luki perheen lapsille Saima Harmajaa.

-Koulussa tuputettiin pakolliset kirjat, mutta ne eivät kolahtaneet. Kun äiti luki runoja ääneen, se kolahti.

Tataaritaustainen Ismail myös muistaa, miten hänen äitinsä lauloi kansanlauluja ennen nukkumaanmenoa.

Ensimmäisen runonsa hän kirjoitti neljävuotiaana.

-Mulla on faija, ja mutsi. Ja mutsi on mun strutsi.

Kun hän tutustui Dave Lindholmiin, alkoi rock-lyriikka kiinnostaa.

Ja kun Ismail aloitti työt lähihoitajana Kuopiossa, hänen pomonaan oli Maaria Leinonen. Leinonen on kirjoittanut runokirjoja.

-Maaria kannusti kirjoittamaan omia runoja.

Oikeastaan Ismail sanoo olevansa runojen suhteen kaikkiruokainen. Toisaalta hän pitää entten, tentten -riimittelystä, mutta vapaa rytmikin käy.

-Yhden rivinkin voi kokea niin monella eri tavalla mielentilasta riippuen.

Ismail toteaa, että suomalainen mies haluaa olla kovis. Mutta koviksen sisällä asuu runoilija.

-Päihdetyössä näkee, miten koviksen rooli muuttuu. Linnassa näkee lihaskimppuja, jotka herkistyvät runojen äärellä.

Hän toteaa, että suomalainen mies herkistyy eron ja menettämisen hetkellä. Luopuminen herättää runoilijan.

-On kiva käydä dialogia leijonaristi-kaverin kanssa, mies miettii.

Yhteiskunnallinen runous kiinnostaa Ismailia. Hän kehuu Leinosen yhteiskunnallisuutta.

-Raymond Carver, Charles Bukowski, Pekka Parkkinen, Claes Andersson, Paavo Haavikko, Pentti Holappa, Ismail luettelee muita suosikkejaan. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic