Lounais-Häme Somero

Runot antavat Mirja Myllyojalle voimaa – Kirjoittaminen on auttanut selviytymään hyväksikäytön traumasta ja masennuksesta

"Jokaisen ihmisen kannattaa etsiä voimaa sisältään ja omasta luovuudestaan, oli se sitten kokkaus, puutarhanhoito, sukan kutominen tai runojen kirjoittaminen, kuten minulla."
Mirja Myllyojan takana seinällä on äiti Marian hahmo. Hän kokee äiti Marian innoittaneen hänet kirjoittamaan runoja. Kuva: Lassi Puhtimäki
Mirja Myllyojan takana seinällä on äiti Marian hahmo. Hän kokee äiti Marian innoittaneen hänet kirjoittamaan runoja. Kuva: Lassi Puhtimäki

Somerolainen Mirja Myllyoja on tuottelias runoilija. Hän on julkaissut vuosina 2017–2019 kymmenen runokirjaa. Tuorein runokirja Runsauden Runotar ilmestyi viime lokakuussa, ja se sisältää runon vuoden jokaiselle päivälle.

– Tuoreimman kirjani runoihin voi tutustua Mirjan runorinki -runotapahtumassa Someron kirjastossa 25. tammikuuta kello 12.30–14. Jokainen kuulija voi tulla kuuntelemaan oman merkkipäivänsä runon, Myllyoja kertoo.

Runsauden Runottaressa on 366 runoa, joista osa on Myllyojan mukaan niin henkilökohtaisia, että hän itki kirjoittaessaan niitä. Kirjan kuvituksesta, editoinnista ja kannen taitosta vastaa Asko Nummela. Kirjassa olevat maalaukset ja kannen kuva ovat Marika Tammisen käsialaa. Runsauden Runotar ilmestyi omakustanteena, jollaisia on myös osa hänen aiemmista runokirjoistaan. Osan on kustantanut Mediapinta.

Runojen aiheina on koko elämänkirjo

Myllyoja työskenteli kukkakauppa-alalla 30 vuotta, ja hän aloitti runokirjojen julkaisemisen jäätyään kaksi vuotta sitten vanhuuseläkkeelle. Hän sanoo kirjoittaneensa aina, mutta runoja alkoi syntyä toden teolla vuonna 2015. Tuolloin hän oli ollut Somerolla henkisen hyvinvoinnin tapahtumassa, joka järjestettiin äiti Marian kunniaksi.

– Kun menin tapahtuman jälkeen illalla nukkumaan, minulle tuli sellainen tunne kuin äiti Maria olisi istunut sängyllä ja kysynyt alanko tehdä kaikelle kansalle helposti ymmärrettäviä runoja, jotka sivuavat henkisyyttä. Vastasin kyllä ja sen jälkeen runoja on alkanut tulla, Myllyoja kertoo.

Luonto on yksi niistä aiheista, jotka innostavat Mirja Myllyojan kirjoittamaan runoja. Kuva: Lassi Puhtimäki

Enimmillään runoja on syntynyt seitsemänkin päivässä, ja Myllyojan mukaan niiden aiheina on koko elämänkirjo.

– Luonto on yksi innostuksen lähde. Näin esimerkiksi äskettäin portaan juuressa pienen keltaisen orvokin, ja siitä syntyi runo Orvokki tammikuussa. Joutsenista olen tehnyt myös luontorunoja. Runojeni takana on yleensä jokin tunne, esimerkiksi uudenvuoden paukuttelu nosti pintaan kiukun, jonka pohjalta kirjoitin runon.

Vaikka osa Myllyojan runoista käsittelee vaikeita ja vakavia aiheita, hän pyrkii sisällyttämään runoihin aina myös asioiden myönteisen puolen.

– Minulle on tärkeää, että runoissani on aina toivoa ja vähintäänkin viimeisessä säkeistössä on jotakin positiivista.

Takana vaikea masennusjakso

Myllyoja kertoo runojen kirjoittamisen antaneen hänelle voimaa, joka on auttanut selviytymään elämässä olleista vaikeista asioista.

– Elämääni sisältyy lapsuudenaikainen lievä hyväksikäyttö. Vuonna 2010 minulla alkoi vaikea masennusjakso, josta toivuin helmikuussa 2016 niin, että lopetin lääkityksen. Olen saanut voimaa selviytymiseen ja paranemiseen henkisen tien ja omien voimavarojeni kautta. Jokaisen ihmisen kannattaa etsiä voimaa sisältään ja omasta luovuudestaan, oli se sitten kokkaus, puutarhanhoito, sukan kutominen tai runojen kirjoittaminen, kuten minulla, Myllyoja sanoo.

Runojen lisäksi Myllyoja harrastaa muutakin kirjoittamista. Hän pitää internetissä Runo Mirjali -nimistä blogia. Hän tekee myös sävellyksiä ja on säveltänyt laulettavaksi esimerkiksi Runonlaulajan Aurinko -runokirjansa runot. YouTubesta löytyy myös hänen sanoittamansa ja säveltämänsä Enkelivalssi Anne Suurkonkan esittämänä.

Mirja Myllyoja julkaisi vuonna 2019 kolme runokirjaa, joista Runsauden Runotar on tuorein. Kuva: Lassi Puhtimäki
Mirja Myllyoja julkaisi vuonna 2019 kolme runokirjaa, joista Runsauden Runotar on tuorein. Kuva: Lassi Puhtimäki

Myllyoja toivoo runojensa auttavan myös muita ihmisiä kohtaamaan kipeitä muistojaan ja pääsemään niistä yli. Hän kertoo käyvänsä lukemassa runojaan ystäviensä kanssa. Hän aloittaa 28. tammikuuta Forssan Mielenterveysyhdistys Mielikissä keskustelusarjan, jonka ensimmäisen jakson aiheena on tahdotko parantua?

– Kerron Mielikissä myös oman selviytymistarinani, jonka toivon antavan lohtua ja apua mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville, Myllyoja sanoo. FL

Lue Mielikistä: Mielikin olohuoneessa jaetaan elämää

Fingerpori

comic

Näkoislehti

25.1.2020