Lounais-Häme Forssa

Ruoka on liian hyvää hukattavaksi

Alkanut hävikkiviikko korostaa ruokahävikin vähentämisen tärkeyttä. Forssassa on käynnissä jokasyksyinen puntarointi tarvittavan kouluruoan määrästä.
Lukiolaiset Iida Tapola ja Oskari Markula pistäytyivät perjantaina ruokatunnin alla Prisman puolella. Ruokalassa odotti kumpaakin tonnikalapastavuoka – Hesen annos toimi Oskarille alkupalana.

Loimijoen Kuntapalvelut oy valmistaa ruoat Forssan peruskouluille, päiväkodeille, palvelukeskuksille, sairaalalle sekä kaupungintalon ja sairaalan henkilöstöravintoloille. Koulupuolella ja eritoten yhteislyseossa tuottaa joka syksy haastetta arvioida oikein tarvittavan ruoan kulloinenkin määrä. Muualla on helpompi ennakoida vaihteluita.

Tuoreet tiedot kertovat, että kouluruokaa on jäänyt Forssassa nyt syömättä hiukan enemmän kuin edellissyksynä. Kaikki yläasteikäiset ja varsinkaan lukiolaiset eivät käy säännöllisesti ruokalassa syömässä.

Loimijoen Kuntapalvelut pitää kirjaa, paljonko jokaiselle palvelukeittiölle on toimitettu ruokaa ja paljonko jää hävikkiä.

– Korostan, että siihen reagoidaan aina heti, kun meillä on jatkuva ruokamäärän tarkkailu, sanoo Loikun ateriapalvelupäällikkö Jaana Ketonen.

– Vaikka meillä on aika hyvä näppituntuma keittiöissä, paljonko ruokaa pitäisi tilata, arvio ei aina osu, kun on paljon muuttuvia tekijöitä.

– Voi käydä niin, että joudutaan kuljettamaan ruokia toisaalle tai sitä voi jäädä.

Uuden lukuvuoden alussa tarvittavaa ruokamäärää verrataan edelliseen syksyyn. Ruokailijoiden määrässäkin on etenkin yhteislyseolla vaihtelua.

– Pääluku saattaa meillä heittää melkein sadalla päivästä ja ruokalajista toiseen. Jaloilla äänestetään, mikä on mieliruokaa ja mikä ei, sanoo ruokalan emäntä Marita Rikassaari.

– Sekin vaikuttaa, mistä koulusta uudet oppilaat tulevat, ovatko he oppineet syömään tunnollisesti vai onko heistä hienoa, kun ei ole niin sanotusti pakko mennä syömään. Siinä on monta tekijää.

Tuoreet forssalaislukiolaiset Iida Tapola ja Oskari Markula tapaavat syödä ruokalan aterioita.

– Ruoka on ihan hyvää, he kiittävät. Muualla syöminen tuntuu myös kukkarossa.

Iida Tapola arvioi, ettei ruokala vedä, jos päivän ruoka ei ole mieleen.

Kouluruoan menekki riippuu myös säästä. Kauniilla säällä opiskelijat käyvät Rikassaaren mukaan useammin syömässä muualla kuin ruokalassa.

– Nyt aprikoimme, vaikuttiko ruokamenekkiin tosi lämmin ilma, kun viime vuonna koulujen alkaessa oli kylmää, Ketonen säestää.

Kun kuuden viikon kiertävä ruokalista on käyty kertaalleen läpi, keittiöissä on parempi käsitys siitä, kuinka paljon kouluruokaa on tilattava.

Samalla on kuitenkin huomioitava, että kylmemmillä ilmoilla ruoan menekki kasvaa.

Menekkiin vaikuttaa myös tarjottava ruoka, mutta eri ruokalajien keskinäinen suosio ei Ketosen mukaan juuri vaihtele vuodesta toiseen ja pitkälti samat ruokalajit kiertävät listalla.

Yhteislyseolta ylijäävää ruokaa, joka ei ole ollut tarjolla, on voitu luovuttaa Forssan seurakunnalle hyötykäyttöön vähävaraisille ja työttömille. Toiminta alkaa jälleen syyskuussa.

Luovutettavasta ruoasta on tiukka säätely myös lämpösäilytyksen ja tarjoilulämpötilan osalta. Jos sitä ei heti käytetä, se on jäähdytettävä. Forssan seurakunnalla on oma jäähdytyslaite.

Muuten hävikkiruoan kohtalona on biojätekeräys.

Hävikkiviikko tähdentää erityisesti kuluttajille, että ruoka on liian hyvä ja tärkeä asia hukattavaksi. Ruokahävikin vähentäminen alkaa omasta ostoskorista, jatkuu jääkaapilla ja näkyy lopulta omassa lompakossa.

Suomalaisen ruokaketjussa tuotetusta ruoasta 10–15 prosenttia eli noin 450 miljoonaa kiloa päätyy vuosittain hukkaan.

Tänä syksynä hävikkiviikon erityisteemana on yhteisöllisyys, sillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa hävikin syntymiseen ruokaketjun eri portaissa.

Elintarvikeyritykset, kaupat, ruokapalveluyritykset, järjestöt ja koulut on kampanjassa kutsuttu mukaan taistoon ruoan puolesta, ruokahävikkiä vastaan. FL

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic