Lounais-Häme

Ruokahävikkiä vastaan toimivat parhaiten asenne ja hyvin suunniteltu ostaminen

Kuhalan koulun seiskaluokkalaiset pilkkovat vihanneksia. Kohta kattiloissa porisee vihanneskeitto. Kuoret heitetään kompostiin, roskiin ei mene mitään. Ainakin osalle nuorista kierrätys ja ruoan haaskaamisen välttäminen on jo tuttua.

-Teen aika paljon ruokaa kotona. Yleensä kyllä leivon, etenkin kakkuja. On huono juttu, jos ruokaa menee hukkaan, yleensä meillä ei mene, 7c -luokalla oleva Senni Jokinen sanoo.

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin syömäkelpoista, mutta päätyy roskiin tai biojätteeksi. Hävikkiin päätyy noin kolmasosa maailman ruoasta ja reilu kymmenesosa suomalaisesta ruoasta. Kotitaloustunnilla hävikkiä syntyy vähän.

-Kierrätyksestä ja hävikin välttämisestä puhutaan oikeastaan joka kerta. Meillä on pienet määrärahat, joten kaikki, mitä ostetaan, käytetään. Jos oppilaat eivät jostain ruokalajista tykkää, sitä tehdään pienempi annos. Esimerkiksi silakkaruoat eivät hirveästi nykynuoria innosta, kotitalousopettaja Karolina Andersson kertoo.

Kaikille nuorille hävikin välttäminen tai kierrätys ei ole kuitenkaan tuttua. Kotitaloudessa pureudutaankin aiheeseen monelta kantilta. Käydään kaupassa, pakastetaan ylimääräiset ja viedään kierrätysjätettä jätepisteelle. Anderssonin mielestä hävikin välttäminen ja kierrätys onnistuu, jos on valmis näkemään vähän vaivaa.

-Moni kokee, että kierrättäminen on hankalaa, mutta mahdollisuuksia on aika hyvin. Kierrätyspisteitä on aika tiheästi, ylimääräiset omenat voi laittaa otettaviksi portin viereen, hän vinkkaa.

Vinkit ovat monelle tarpeen, sillä suurin osa ruokahävikistä syntyy juuri kotitalouksissa. Suomessa kotitaloudet heittävät roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa joka vuosi. Henkilöä kohden tämä tarkoittaa keskimäärin 24 kiloa vuodessa. Rahassa tämä vastaa 125 euroa henkeä kohti.

Eniten hävikkiä syntyy niissä talouksissa, joissa ruokaa ostetaankin eniten. Usein hävikkiin on syynä sekä liika ostaminen että suunnittelun puute. Ympäristövaikutuksiltaan kotitalouksien hävikki vastaa noin 100 000 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä.

Kaupunkilaisilta ruoanhaaskuu saa tuomion.

-En heitä juuri mitään pois. Esimerkiksi leipää myydään yhden hengen taloutta ajatellen tosi isoissa määrissä. Laitan ylimääräiset pakastimeen ja otan sitten sieltä. En myöskään tee heräteostoksia, Ilpo Järvinen kertoo.

Järvisen mielestä tärkeimpiä ovat asenteet ja ruoan arvostaminen.

– Kyllä kaikki lähtee lapsuudesta. Kun olin lapsi, mitään ei heitetty hukkaan. En halua heittää pois nytkään, kun ajattelee nälkää näkeviä lapsia ja ruokapulaa maailmassa, hän sanoo.

Kirsi Luoto ja Tiina Kilpelä ovat samaa mieltä. Jämäruokia jatketaan, ylimääräiset pakastetaan.

-Leivän ei aina tarvitse olla uunituoretta, se kelpaa vielä seuraavanakin päivänä. Jos jotain jää, kaksi koiraani kyllä syövät loput, Luoto nauraa.

Myös kaupan puolella on lähdetty toimiin hävikkiä vastaan. Maanantaina käynnistyivät S-ryhmän 60 prosentin ilta-alet. Forssassa mukana ovat Sale ja ABC -market. Alessa ovat iltayhdeksän jälkeen tuotteet, joilla on kyseinen päivä merkittynä parasta ennen -päiväksi tai viimeiseksi käyttöpäiväksi.

-Asiakkailla on kiinnostusta ilta-aleen, toimialajohtaja Tanja Penttinen Osuuskauppa Hämeenmaasta sanoo.

Se, miten ale tarkalleen vaikuttaa hävikkiin, jää nähtäväksi.

-Meillä ruokaa ei muutenkaan päädy kaatopaikalle. Pidemmät aukiolot ja tilausjärjestelmien kehitys ovat vähentäneet hävikkiä, ja teemme yhteistyötä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Hedelmät ja vihannekset eivät ole mukana ilta-alessa, ne menevät edelleen hyväntekeväisyyteen, Penttinen sanoo. FL

Näin vähennät hävikkiä
Suunnittele ostokset etukäteen äläkä osta liikaa, vaikka ruoka olisi halpaaPakasta ylimääräisetLaita nopeimmin pilaantuvat ruoat jääkaapissa eteen, jotta ne näkyvätParasta ennen tarkoittaa vähimmäisaikaa, johon asti ruoka säilyttää ominaisuutensa, viimeinen käyttöpäivä päivää, johon mennessä tuote tulisi käyttää.Ylimääräisiä marjoja ja omenoita voit tarjota kiertoon myös sosiaalisen median kautta.

Uusimmat