Lounais-Häme

Ruokapula hääti lokkiparvet

Forssan keskustassa monena keväänä ja kesänä vaivannut lokkiongelma on kadonnut. Isännöitsijänä Lounaismaan OP Kiinteistökeskuksella toimiva Reima Hakala kertoo, ettei häiritseviä lokkiparvia ole viime kesän tapaan näkynyt mailla halmeilla.

– Lokit ovat keskustassa olleet riesa noin viiden vuoden ajan ja pahimpia oli kaksi viimeistä kesää. Oli turhauttavaa saada aiheesta soittoja muutama viikossa, kun asialle ei itse voinut mitään tehdä, hän toteaa.

Kattamattomalla Kiimassuon jätekeskuksella ja Envorin biokaasulaitoksen biojätteen vastaanotossa ruokailleet linnut lennähtivät sulattelupuuhiin rakennusten katoille. Niin pelti- kuin huopakatot syöpyivät lokkien jätöksistä ja kattokaivot sekä vesirännit tukkeutuivat sulista ja ulosteista keskustan alueen taloyhtiöissä. 

Yksi syy lokkien häviämiseen on vuoden alussa voimaan astunut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Envorin biokaasulaitos reagoi kieltoon kattamalla viime syyskuun alussa biojätteen vastaanottokeskuksensa. Toimenpide vaikutti Envorin toimitusjohtaja Asko Hännisen mukaan selvästi lokkimäärään näiden entisellä ruokailupaikalla. 

Viime vuonna kunnassa toimivat jätteenkäsittelyalan yritykset, Envor ja Loimi-Hämeen Jätehuolto, palaveerasivat yhdessä kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa lokkiongelmasta. Kumpikin yritys sitoutui kattamaan lokeille otolliset ruokailupaikat tontillaan.

– Saimme aiemmin lokkeihin liittyen pari kolme yhteydenottoa vuodessa suoraan alueen teollisuusyrityksiltä Kiimassuolla, myöntää Hänninen. 

Loimi-Hämeen jätevoimalaitoksella orgaaninen jäte taas on mennyt polttoon viime vuoden alusta lähtien ja vanhojen jätteiden päälle on ajettu esipeitto esteeksi linnuille. Forssan kaupungin ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Åbergin mukaan tämä yhdessä Envorin biojätteen vastaanoton kattamisen kanssa ovat vaikuttaneet lokkiparvien vähenemiseen.

– Huhtikuun puolivälissä Kiimassuolla näkyi reippaasti lokkeja, ja ajattelin, että jatkuuko sama meno taas. Muutama viikko sitten havahduin siihen, ettei niitä näkynyt keskustan alueella. En tiedä, milloin hävisivät, sanoo Salminen-Åberg.

Lokkien pyytämiseen Kiimassuolla on myös Forssan metsästysseura hakenut poikkeuslupaa viime ja tälle vuodelle. Suomen riistakeskus myönsi luvan, joka sisältää kumpanakin vuonna 500 harmaalokin loukutus- ja ampumisluvan viikon ajan maaliskuun alussa sekä 10. huhtikuuta ja 30. syyskuuta välillä. Lokit pyydetään ruokasyöteillä loukkuihin elävinä, jotta ne voidaan tehokkaammin erotella rauhoitetuista lajeista. Loukkuja ei tosin vielä viime vuonna saatu onnistuneesti käytetyiksi.

– Lokeilla oli vielä niin paljon muuta ravintoa saatavilla, etteivät syötit houkutelleet. Katsotaan uudestaan syksyllä, kun lokinpoikaset saapuvat, sanoo Forssan metsästysseuran puheenjohtaja Juha Luukkala.

Toistaiseksi lintujen määrää on vähennetty ampumalla. Lopettamisen kohteeksi joutuu ainoastaan aikuisia lokkeja ja pesimisen aikaan lintuja ei ammuta. Perusteena poikkeusluvan myöntämiselle ovat terveys- ja turvallisuussyyt, jotka Luukkalan mukaan Forssan tapauksessa selvästi täyttyvät. 

– Samat lokit, jotka syövät kaatopaikkajätteitä, käyvät torilla. Ne ovat haitanneet myös teollisuuden toimijoita. Sitten on myös riistansuojelupuoli, eli lokit putsaavat muiden lintujen pesiä, ja lisäksi ne sotkeutuvat hevosten jalkoihin raviradoilla, luettelee Luukkala.

Ongelmia ei Luukkalan mukaan olisi, jos kyseessä olisivat vain Pyhäjärven alueen lokit. Jätteet ovat houkutelleet ruokaa etsiviä lintuja myös Salosta, Somerolta ja Ypäjältä asti päiväsajaksi herkuttelemaan. Riesana ovat nimenomaan 2000-luvun ajan lisääntyneet harmaalokit, joita ei ole monen muun lokkilajin tapaan rauhoitettu. FL

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat