Lounais-Häme

Ruokaturva ja ilmastokriisi on mahdollista hoitaa samaan aikaan, mutta lihankulutuksen on vähennyttävä

IPCC:n raportin viesti on selvä: eläintuotantoa on vähennettävä roimasti ja ruokavaliota muutettava. Suomessa eläintuotanto kytkeytyy vahvasti turvemaihin, joita raivataan lannan levitykseen.
Viesti eläintuotannon vähentämisestä ilmastokriisin välttämiseksi on yhä voimakkaampi. Tuore IPCC:n raportti on tärkeässä roolissa loppuvuoden ilmastoneuvotteluissa. Kuva: tomi vuokola
Viesti eläintuotannon vähentämisestä ilmastokriisin välttämiseksi on yhä voimakkaampi. Tuore IPCC:n raportti on tärkeässä roolissa loppuvuoden ilmastoneuvotteluissa. Kuva: tomi vuokola

Ilmastokriisin ratkaisu vaatii lihan ja maitotuotteiden kulutuksen roimaa vähentämistä ja muitakin mittavia muutoksia maankäyttöön.

Asia ei ole uusi, mutta juuri julkaistussa hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportissa sen rooli nousee esille selvemmin kuin koskaan.

Raportti korostaa, että ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset vaarantavat ruuantuotantoa ja jarruttavat samalla mahdollisuuksia hillitä päästöjen kasvua bioenergian tuotannolla ja metsityksellä.

Tämä johtuu maaperän köyhtymisestä muun muassa kuivuuden ja rankkasateiden vuoksi. Köyhtyminen puolestaan vähentää maaperän kykyä sitoa hiiltä ja toisaalta kasvattaa tarvetta raivata metsiä ruuantuotantoon.

Kyseessä on siis noidankehä.

70 prosenttia eläintuotannon käytössä

Koko ruokajärjestelmänosuus ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista on peräti kolmannes. Esimerkiksi pellot ovat lähes poikkeuksetta päästölähteitä.

Ruokaturva, maaperän päästöjen vähentäminen ja hiilen sitominen ilmakehästä on kuitenkin mahdollista yhdistää.

Ratkaisu on monipuolisuus, joka käytännössä tarkoittaa mahdollisimman rikasta ja runsasta kasvisruuan tuotantoa. Tämä puolestaan edellyttää rajua muutosta nykyiseen ruokavalioon.

– 70 prosenttia maatalouden käytössä olevasta pinta-alasta on eläintuotannon käytössä, toteaa tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta.

Nykyinenkin peltoala riittäisi

Raportin mukaan ruuantuotantoa on mahdollista kasvattaa nykyisellä peltoalalla jopa yli 200 prosenttia.

– Nykyinen peltoala siis riittäisi, jos sen käyttö optimoidaan, Mäkipää kääntää.

Eläintuotannon vähentämisen lisäksi tämä edellyttää muun muassa viljelykäytäntöjen tehostamista sekä satotappioiden ja ruokahävikin vähentämistä.

– Kyseessä on enemmän asenteellinen, poliittinen ja taloudellinen kuin tekninen ongelma, summaa ruokaturvaa tutkiva Elina Lehikoinen Aalto-yliopistosta.

Suomessa katse turvepeltoihin

Eläintuotanto kytkeytyy Suomessa vahvasti myös toiseen, niin ikään raportin nostamaan ongelmaan, turvemaihin.

Tuotantoeläinten lantaa saa levittää ravinnevalumien riskin vuoksi rajoitetusti yksittäiseen peltoon. Monilla eläintiloilla peltoala ei ole riittänyt syntyvälle lannalle, ja lisäalaa raivataan monesti turvepohjaisille maille.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) pitääkin turvemaita yhtenä keskeisenä maankäyttöön liittyvänä asiana Suomessa. Hän huomauttaa, että lannan käyttö biokaasuksi vähentäisi pellonraivauksen tarvetta.

– (Ojitettujen) soiden ennallistaminen on myös yksi ulottuvuus. Sitä pitäisi saada lisättyä.

“Yhteistyötä hallitusten sisälle”

Muutoksen avaimet ovat IPCC:n edustajien mukaan yhtä lailla päättäjien, viljelijöiden, teollisuuden kuin kuluttajienkin käsissä. Kaikkia on käytettävä yhdessä ja mahdollisimman nopeasti.

– Se on mielestäni raportin tärkein viesti, toteaa iIlmastonmuutoksen fysiikkaan keskittyvän työryhmän varapuheenjohtaja Valerie Masso-Delmotte.

Päättäjille maankäytön korostunut rooli tarkoittaa entistä parempaa yhteistyötä ei vain hallitusten välillä, vaan erityisesti hallitusten sisällä.

– Hallituksiin tarvitaan vahvaa yhteistyötä, koska ongelmat ja ratkaisut ovat niin monimuotoisia. Tämä on tärkein viesti päättäjille, totesi kaupunkialueisiin keskittyvän työryhmän varapuheenjohtaja Debra Roberts.

Ministeri: Perinteisesti reviireistä pidetään kiinni

Suomessa erityisesti keskustan ja vihreiden välillä on suuria erimielisyyksiä muun muassa metsien ja turpeen käytöstä. Jos myös lihantuotanto nousee aiempaa vahvemmin esille, hallituspuolueiden väliset kiistat tuskin helpottavat.

Mikkosen mukaan hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä tarjoaa kuitenkin yhteistyöhön hyvät mahdollisuudet.

– On aina vaikeaa lähteä laajentamaan sektorikohtaista ajattelua. Perinteisesti reviireistä pidetään tiukasti kiinni. Emme onnistu tavoitteissa, ellei ilmastotyö ole kattavaa kaikkien ministeriöiden välillä.

Mikkonen tukee muun muassa raportin esille tuomaa ajatusta ympäristölle haitallisten yritys- ja maataloustukien poistamisesta.

– On hullua, että samaan aikaan kannustetaan rahallisesti toimia, joita olemme sitoutuneet vähentämään.

IPCC:n maankäyttöraportti

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi torstaina maankäyttöön keskittyneen raportin.

Kyse on siitä, miten maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö vaikuttavat ilmastonmuutokseen ja päinvastoin.

Raporttiin on laadittu skenaarioita, joissa ilmaston lämpeneminen on rajattu 1,5-2 asteeseen.

Malleissa pyritty yhdistämään riittävä ruuantuotanto, uusiutuvan energian tuotanto ja hiilensidonta.

Skenaarioita yhdistää muun muassa laidunmaan roima vähentämistarve seuraavien vuosikymmenien aikana. Peltoja pitäisi vapauttaa myös rehunkasvatukselta suoraan ruuantuotantoon.

Tämä tarkoittaa suurta muutosta lihan ja maitotuotteiden kulutuksen.

Raportti tulee olemaan tärkeässä roolissa loppuvuoden kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Uusimmat