Lounais-Häme

Saako työntekijän kuumetta mitata tai koronatartunnasta kertoa? – Tietosuojavaltuutetulle tullut kymmeniä yhteydenottoja koronaan liittyen

Tietosuojavaltuutettu ei ole saanut yhtäkään koronavirukseen liittyvää kantelua, mutta kyselyitä on tullut useita. Eniten mietityttävät työpaikkojen tietosuojakäytännöt. Keväällä sisärajavalvonnan alkaessa länsirajan ylittämiseen liittyen tuli muutama kantelu.
Tieto koronavirustartunnasta on terveystieto, joista työnantaja on vaitiolovelvollinen. Yleisellä tasolla työpaikalla saa tiedottaa tartunnasta tai mahdollisesta tartunnasta. Kuva: Arttu Laitala
Tieto koronavirustartunnasta on terveystieto, joista työnantaja on vaitiolovelvollinen. Yleisellä tasolla työpaikalla saa tiedottaa tartunnasta tai mahdollisesta tartunnasta. Kuva: Arttu Laitala

Koronavirukseen liittyviä tietosuojaongelmia on päätynyt Suomessa tietosuojavaltuutetulle asti vain vähän.

Kuluvan vuoden aikana tietosuojavaltuutettu ei ole kuitenkaan antanut huomautuksia tai määrännyt hallinnollisia seuraamusmaksuja asioissa, jotka liittyvät koronavirukseen tai kriisin hoitoon. Kanteluita koronavirukseen liittyen ei ole tullut.

Koronaan liittyviä asioita on kuitenkin tullut vireille joitakin kymmeniä varsinkin työelämän saralla, kertoo apulaistietosuojavaltuutettu Anu Talus.

Asiat ovat olleet pääasiassa kysymyksiä esimerkiksi työntekijän kuumeen mittaamisesta ja koronavirustartunnasta tiedottamisesta. Tartunta on terveystieto, josta työnantaja on vaitiolovelvollinen.

Taluksen mukaan tietosuojavaltuutetulle tulee terveydenhuollon alalta yleisesti ottaen paljon asioita vireille, mukaan lukien kanteluita. Koronaepidemialla ei ole kuitenkaan ollut näihin juuri vaikutusta.

– Joku yksittäinen esimerkiksi Koronavilkkuun liittyvä asia on vireillä, mutta ne eivät ole sinänsä merkittäviä asioita, Talus sanoo.

Myöskään koulutuksen osalta koronatilanne ei näytä vaikuttaneen vireille tulleiden asioiden määrään.

Muutama kantelu rajanylityksistä

Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan keväällä koronavirukseen liittyviä kyselyitä ja asioita on tullut vireille noin 30 ja sekä kesällä että syksyllä parikymmentä. Tietosuojavaltuutettu käsittelee kaikkiaan noin 10 000 asiaa vuodessa.

Kun keväällä Suomen sisärajoilla lisättiin koronaepidemian takia valvontaa, tietosuojavaltuutetulle tuli useampia kyselyitä henkilötietojen keräämisestä ja yksityisyydensuojasta liittyen länsirajan ylittämiseen. Tästä tuli Taluksen mukaan myös muutama kantelu.

Koronavirustartunta on salassa pidettävä terveystieto, mutta esimerkiksi altistuminen ei ole. Tartuntaketjujen jäljittämisessä täytyy olla tarkkana, jotta yksityisyydensuojaa ei rikota.

Taluksen mukaan kanteluita ei ole tullut myöskään koskien suoraan tartuntojen jäljittämistä. Jäljitystoimia valvovat terveysviranomaiset.

– Näyttää siltä, että kantelut koskevat enemmän liitännäiskysymyksiä, kuten etäopetusta koskevia erilaisia sähköisiä välineitä.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Apulaistietosuojavaltuutettu Anu Talus aloittaa tietosuojavaltuutettuna marraskuun alussa, kun nykyinen tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio jää eläkkeelle. Kuva: Kai Widell
Apulaistietosuojavaltuutettu Anu Talus aloittaa tietosuojavaltuutettuna marraskuun alussa, kun nykyinen tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio jää eläkkeelle. Kuva: Kai Widell

Tiedottaminen tuottanut tulosta

Tietosuojavaltuutetun verkkosivuille on kerätty vastauksia koronaviruksesta ja tietosuojasta usein kysyttyihin kysymyksiin.

– Olemme yrittäneet tiedottaa jo siinä vaiheessa, kun on havaittu jotain vahvaa tietosuojaliitäntää. Se näyttää tuottavan ihan hyvää tulosta, Talus kertoo.

– Näyttää siltä, että lähtökohtaisesti henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa koskevat reunaehdot on osattu ottaa hyvin huomioon. Myös Euroopan tietosuojaneuvosto on aika aktiivisesti linjannut, että saataisiin muodostettua yhteistä tulokulmaa Euroopassa.

Tietosuojavaltuutettu on ollut mukana myös erilaisissa koronaan liittyvissä lainsäädäntöhankkeissa lausunnonantajana sekä Koronavilkku-sovelluksen valmistelussa.

Koronatartunta työpaikalla

Jos organisaation työntekijällä todetaan koronavirus, työnantaja ei saa lähtökohtaisesti nimetä kyseistä työntekijää.

Työnantaja voi informoida yleisesti muita työntekijöitä tartunnasta tai mahdollisesta tartunnasta ja ohjata heitä työskentelemään kotoa käsin.

Tarvittaessa työnantaja voi ilmaista esimerkiksi yhteistyökumppanille yleisellä tasolla, että työntekijä on estynyt hoitamasta työtehtäviään.

Koronavirustaudin riskiryhmään kuuluminen on terveystieto, jos riskiryhmään kuulumista käsitellään terveydentilan arvioimiseksi.

Riskiryhmään voi kuulua myös iän perusteella. Tieto työntekijän iästä ei ole terveydentilatieto.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työpaikan turvallisuudesta.

Työnantajan velvollisuudesta järjestää lain nojalla terveydentilaa koskevia tarkastuksia ja testejä, kuten kuumeen mittaamista, säädetään muun muassa työterveyshuoltolaissa.

Myös vapaaehtoisia terveystarkastuksia voidaan järjestää.

Aluehallintovirasto voi määrätä järjestettäväksi kohdennettuja vapaaehtoisia terveystarkastuksia esimerkiksi tietyssä työpaikassa, jos tarkastus on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tarpeen.

Työntekijän terveystietoja saavat käsitellä vain ne työnantajan etukäteen nimeämät henkilöt, joiden tehtäviin se kuuluu. Terveystietoja käsittelevät henkilöt ovat vaitiolovelvollisia.

Lähde: Tietosuojavaltuutetun toimisto

Uusimmat

Näkoislehti

24.11.2020

Fingerpori

comic