Lounais-Häme Forssan seutu

Saattohoitoa saa halutessaan kotona – “Saattohoitopäätöksiä pitäisi tehdä riittävästi”

Forssan seudulla saattohoitoa toteutetaan Forssan sairaalassa, osaamiskeskuksessa, vanhus- ja vammaispalvelun yksiköissä sekä potilaan kotona.
Apulaisosastonhoitaja Vuokko Varvikko tietää, että potilaat haluavat olla kotona mahdollisimman pitkään kotihoidon turvin. Jos ja kun sairaalan saattohoitohuonetta tarvitsee, sellainen löytyy. Kuva: Lassi Puhtimäki
Apulaisosastonhoitaja Vuokko Varvikko tietää, että potilaat haluavat olla kotona mahdollisimman pitkään kotihoidon turvin. Jos ja kun sairaalan saattohoitohuonetta tarvitsee, sellainen löytyy. Kuva: Lassi Puhtimäki

Saattohoitopotilaat pyritään hoitamaan Forssan seudulla kotona, jos he niin haluavat.

– Kun kotisaattohoitoon päädytään, potilaan kanssa sovitaan häntä hoitava tukiosasto. Potilaan voinnin huonontuessa tai hänen oman toiveensa mukaisesti hän voi siirtyä suoraan sovitulle tukiosastolle. Hänen ei tarvitse jonottaa sairaalan päivystyksessä osastolle pääsyä, kertoo kirurgisen osaston apulaisosastonhoitaja ja polikliinisen kirurgian yksikön lähiesimies Vuokko Varvikko FSHKY:stä.

Varvikko on toiminut seudullisen saattohoidon kehittämisprojektin projektipäällikkönä. Hän toimii muun muassa saattohoidon yhdysjäsenenä.

Varvikon kokemuksen mukaan saattohoitopotilaat toivovat, että he voivat olla kotona esimerkiksi kotihoidon turvin niin pitkään kuin mahdollista.

He saattavat haluta sairaalan tukiosastolle loppuajaksi. Silloin on yleensä kyse muutamasta vuorokaudesta. Taustalla voi olla potilaan huoli läheisten jaksamisesta.

Läheisten rooli on kotisaattohoidossa tärkeä. Potilaan lisäksi hänen läheisensä tarvitsevat paljon tukea. He tarvitsevat myötätuntoista kuuntelijaa, keskustelukumppania ja tietoa omaisensa hoidoista.

– Läheiset ovat tyytyväisiä, jos potilas on saanut omien toiveidensa mukaisesti kuolla kotonaan hänelle tärkeiden ihmisten ja asioiden äärellä. On tärkeää, että saattohoitopotilaalla on mahdollisuus valita ja että hän tuntee olevansa hyvässä hoidossa ja turvallisessa ympäristössä.

Palliatiivista hoitoa annetaan, kun potilaan sairautta ei enää voi parantaa. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe.

Kotisaattohoidon järjestää tiimi, joka kootaan aina tarpeen mukaan.

Varvikon mukaan ongelmana on kuitenkin, että saattohoitopäätöksiä ei tehdä riittävästi. Tällöin potilaan kanssa ei ole sovittu hoitolinjoista ja hoitovastuista, ja hän voi olla tehohoidossa sairaalassa. Saattohoitopäätöksiä tehdään myös niin myöhään, että potilas on liian huonokuntoinen siirtymään kotiin.

Hoitohenkilökunnan tehtävänä on selvittää potilaan ja läheisten tukiverkostoa ja auttaa tarvittaessa sen rakentamisessa. Tähän liittyy myös läheisten tukeminen kuoleman jälkeen, mihin kiinnitetään huomiota saattohoitoa kehitettäessä.

Forssan seudulla on myös 10–15 saattohoidon vapaaehtoista tukihenkilöä, jotka ovat saaneet tehtäväänsä peruskoulutuksen ja joille annetaan jatkuvaa työnohjausta. Yhdyshenkilö on sairaalapastori Anne Mäkelä.

– Tukihenkilöt ovat saattohoitopotilaan henkisenä tukena moniammatillisen henkilökunnan rinnalla. He toimivat myös aina potilaan vakaumusta kunnioittaen.

Forssan seudulla saattohoitoa saa erikoissairaanhoidossa Forssan sairaalassa, osaamiskeskuksessa, seudun vanhus- ja vammaispalvelun yksiköissä ja potilaan kotona. Kotona olevia saattohoitopotilaita hoidetaan avosairaalan ja kotihoidon turvin.

– Forssan sairaalassa on saattohoitohuoneet kirurgian osastolla ja osaamiskeskuksessa. Huoneen puuttuminen ei kuitenkaan ole este saattohoidon toteuttamiselle, Varvikko sanoo.

Varvikolla ei ole tarkkoja lukuja saattohoidossa vuosittain olevien potilaiden määrästä. Väestöpohjaan suhteutettuna Forssan seudulla tulisi olla hoitopaikka noin viidelle saattohoitopotilaalle joka päivä.

– Osaamiskeskuksessa hoidettiin viime vuonna 16 saattohoitopotilasta.

Hoitava lääkäri tekee päätöksen saattohoitoon siirtymisestä ja potilaan toiveita kuunnellen saattohoitopaikasta. Saattohoito ajoittuu usein kuolevan ihmisen viimeisiin hetkiin, jolloin puhutaan keskimäärin 1–2 viikosta.

Saattohoidossa on kaikenikäisiä ihmisiä, mutta painotus on ikäihmisissä. Suurin ryhmä ovat syöpäpotilaat.

Saattohoidon tarpeen on arvioitu kasvavan tulevaisuudessa.

– Toiveena on, että saattohoitopäätöksiä tehdään enemmän ja yhä useampi saattohoitoa tarvitseva myös saa sitä, Varvikko toteaa.

Koko Forssan seudun hoitohenkilökunnalle suunnattu seudullinen saattohoitokoulutus järjestetään kerran vuodessa, ja osanottajia on ollut aina runsaasti. FL

Uusimmat