Lounais-Häme

Sade-ennätyksiä ei vielä hätyytellä

Lämmin ja sateinen syksy on nostanut vedenpintaa reilusti yli keskiarvon myös Lounais-Hämeen vesissä. Pyhäjärvellä ja Loimijoen yläjuoksulla vesi on ollut korkealla koko syksyn, mutta varsinkin marraskuun loppupuolella veden pinta on noussut entisestään.

Kuhalankosken alapuolella vesi nousi maalle porrastetun rantapenkereen alimman tason korkeudelle. Pääosin joki on kuitenkin pysynyt uomissaan niillä paikoilla, joissa tulvia ei normaalisti esiinny. Vesitalousasiantuntija Merja Suomalainen luonnehtii vesitilanteen olevan normaalin syystulvan rajoissa.

-Esimerkiksi Liesjärvellä ollaan keskitulvan tasolla.

Seutukunnalla on satanut selvästi vähemmän kuin eteläisimmässä Suomessa, ja poikkeuksellisilta tulvilta on toistaiseksi vältytty. Etelässä on rikottu ennätyksiäkin sademäärissä, kun paikoin on satanut yli 400 millimetriä vettä. Lounais-Hämeessä jäädään tästä selvästi jälkeen.

-Näyttää siltä, että Kanta-Hämeessä sateet ovat osuneet Hämeenlinnaan ja Forssassa on satanut vähemmän, Suomalainen sanoo.

 

Mikäli lämmin ja sateinen sää jatkuu pitkään, voi se aiheuttaa monenlaista haittaa. Runsas vesimäärä voi ajan kuluessa syövyttää esimerkiksi joenuomia niin, että tästä aiheutuu sortumisvaara.

Oletettavaa kuitenkin on, että jossain vaiheessa ilma kylmenee. Tämä vaikuttaa myös vedenpinnan korkeuteen.

-Mikäli ilma viilenee ja sää on poutainen, vähentää se veden virtaamaa. Pitkän ajan ennusteiden mukaan todennäköisesti näin tulee tapahtumaan joulukuussa, Suomalainen arvioi.

Tosin ilman jäähtymiseenkin liittyy riski. Mikäli sää kylmenee liian nopeasti, voi syntyä hyydeongelma. Veden pinnalle muodostuu hyydettä, mutta jääkansi jää muodostumatta.

-Kun vettä virtaa paljon, se ei ehdi jäätymään, kuten kävi vuonna 2014. Se on erikoinen ilmiö, kun vesi on todellisuudessa jäätymispistettään kylmempää, mutta ei jäädy. Kokemäenjoella hyyderiskiä on viime vuosina pyritty pienentämään vähentämällä virtaamaa, Suomalainen selvittää.

Pyhäjärvellä ja Loimijoen yläjuoksulla vesimäärät ovat olleet korkealla pitkään, mutta esimerkiksi Ypäjällä tilanne on viime aikoina parantunut.

 

Mitä haittaa metsiin tai pelloille kertyvästä vedestä sitten on?

Syksyllä haitta on huomattavasti vähäisempi kuin kasvukaudella. Korkealle nouseva pohjavesi voi pitkäkestoisena aiheuttaa hapenpuutetta kasvien juurissa. Tästä syystä tervekin puu voi kuolla nopeasti, kun sen juuret eivät saa happea.

Kasvukaudella pelloille kertyvä runsas vesi aiheuttaa viljan kellastumisen. Tätä tapahtuikin kuluvana vuonna runsaiden sateiden vuoksi, vaikka varsinaista tulvaa ei seutukunnalla koettukaan.

-Satovahinkojen todellista määrää on mahdoton tarkalleen arvioida, koska satovahinkotarkastuksia ei enää tehdä. Olen heittänyt kysyttäessä arvion, että omalla toiminta-alueellani korjaamatta jäi tänä vuonna 5–10 prosenttia viljasadosta. Se on merkittävä määrä, kertoo maaseutuasiamies Veli-Matti Pura.

Tulvavedet kuljettavat myös mukanaan maan ravinteita, mikä köyhdyttää maata. Tämä on kasvukaudella haitallista, mutta kasvukauden jälkeen maa on jo valmiiksi vähäravinteinen.

Vesistöjen lähellä olevilta mailta pois virtaava vesi voi viedä mukanaan vesistöihin ainesta, joka sinne ei kuulu. Tätä on ehkäisty alavilla paikoilla luomalla suojavyöhykkeitä. FL

 

Uusimmat