Lounais-Häme

Sadonkorjuu ja syyskylvöt hyvin aikataulussa

Viljojen puinnit on saatu lähes päätökseen.
Ohran ja kauran viimeisten erien sato jäi useimmilla alueilla 60-80 prosenttiin keskimääräisestä.

Pääosa sadosta saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa, mutta sateet hieman hidastavat loppujen puintien saamista päätökseen.

Tänä vuonna erot satotasoissa ja sadon laadussa ovat erittäin suuret eri alueiden ja tilojen välillä. Pahiten kuivuudesta kärsivät eteläisen Suomen kasvustot. Yleisesti ottaen kesän vaikeista olosuhteista selviytyivät parhaiten syysviljat, vanhat apilanurmet, aikaisin kylvetyt kasvustot, herne, maissi ja öljykasvit.

Sateet ovat vauhdittaneet nurmien, perunan, sokerijuurikkaan ja vihannesten kasvua. Nurmien kasvu on palautunut normaaliksi suuressa osassa maata, mutta säilörehun kokonaissato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi. Suuri osa tiloista aikoo korjata kolmannen sadon. Myös perunan, sokerijuurikkaan ja varastovihannesten sato jää kasvun vauhdittumisesta huolimatta tavanomaista pienemmäksi.

Sääoloiltaan haasteellinen kasvukausi on tuomassa muutoksia ensi vuoden viljelyyn. Syksyn suotuisat kylvöolot kasvattavat syysviljojen ja -öljykasvien viljelyalaa. Kotieläintilojen arvioidaan lisäävän nurmialaa, kun tulevalla sisäruokintakaudella vanhat varastot hupenevat. Lisäksi tänä vuonna perustettuja nurmia saatetaan joutua perustamaan uudestaan. Nurmipalkokasvien käytön arvioidaan lisääntyvän nurmiseoksissa.

Syysviljojen puinnit saatiin päätökseen elokuun lopussa hyvässä säässä. Puintikosteudet olivat viimeisissä erissä yleisesti 16-20 %. Ruissato jäi tavanomaista pienemmäksi lähes koko maassa. Kymenlaaksossa sekä osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloista ruissato jäi puoleen keskimääräisestä, mutta Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla saatiin normaali sato. Rukiin laatu viimeisissä puintierissä oli hyvä Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pohjois-Savossa ja -Karjalassa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Muualla maassa sadon laatu on tyydyttävä.

Rukiin hehtolitrapainot vaihtelivat viimeisissä puintierissä välillä 65-80 kg/hl. Viimeisten ruiserien leipäviljakelpoisuus oli 90-100 % lukuun ottamatta Pohjanmaan rannikkoaluetta, jossa leipäviljakelpoista rukiista oli vain 60 %. Syysvehnän sadon arvioidaan olleen viimeisissä puintierissä useimmilla alueilla 70-80 % keskimääräisestä, mutta Pohjois-Pohjanmaalla normaali.

Syysvehnän laatu oli hyvä viimeisissä erissä Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Syysvehnän hehtolitrapainot viimeisissä erissä vaihtelivat väillä 78-82 kg/hl ja leipäviljakelpoisuus 90-95 %.

Kevätviljat on lähes kokonaan puitu, vain 2-10 % on enää puimatta. Pahimmin kesken on kevätvehnän puinti Pirkanmaalla (puimatta 30 %). Pääosa sadosta saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa, vaikka sateet hidastuttivatkin paikoitellen viimeisten lohkojen puinteja. Etelä-Suomen rannikkoalueella viimeisiä eriä jouduttiin puimaan tavanomaista kosteampina (20-25 %). Kevätviljojen puintikosteudet olivat yleisesti 15-18 %.

Viimeisimpänä puitujen kevätviljojen satotasot vaihtelevat suuresti alueittain ja viljalajeittain. Kesän harvojen sateiden ajoittuminen ja maalajierot näkyvät selvästi satotuloksissa. Kevätvehnän viimeisten erien sato jäi tavanomaista pienemmäksi suuressa osassa maata, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sato jäi huonoksi (sato 40-50 % keskimääräisestä). Pohjanmaan rannikkoalueella ja Pohjois-Pohjanmaalla sen sijaan viimeisissä erissä sato oli keskimääräinen.

Sadon laatu viimeisissä erissä oli hyvä Etelä-Suomessa ja muualla maassa tyydyttävä. Kevätvehnän hehtolitrapainot olivat yleisesti 79-85 kg/hl (normaali 77-80), valkuaispitoisuus 14-18 % ja sakoluku 240-400. Leipäviljakelpoista sadosta oli 75-95 %.

Ohran ja kauran viimeisien erien sato jäi useimmilla alueilla 60-80 %:iin keskimääräisestä. Etelä-Suomen kuivimmilla alueilla satotasot jäivät alle puoleen keskimääräisestä. Vain Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla viimeisissä erissä ohrasato oli normaali. Viimeisten kauraerien satotaso oli normaali ainoastaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Ohrasadon laatu viimeisissä erissä oli tyydyttävä tai hyvä Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla. Rehuohran hehtolitrapainot olivat viimeisissä erissä 60-72 kg/hl. Mallasohran hehtolitrapainot olivat puolestaan 63-71 kg/hl. Kauran laadussa on suuria vaihteluita: hehtolitrapainot vaihtelevat 48-58 kg/hl. Uudellamaalla puolet kauraeristä on keskimääräistä heikkolaatuisempia, muualla kaurasta on rehukelpoista 95-100 %.

Rypsin puinnit ovat kääntymässä lopuilleen. Rypsin puinnit ovat pahimmin kesken Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa rypsistä on puimatta vielä 25-40 %. Puintikosteudet ovat olleet yleisesti 10

18 %, vain Uudellamaalla on jouduttu puimaan rypsiä tavanomaista kosteampana (kosteus 20 %). Kevätrapsin puinnit ovat hieman jäljessä kevätrypsin puinneista. Ainoastaan Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla rapsin puinnit on saatu päätökseen. Pahimmin rapsin puinnit ovat kesken Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa rapsista on vielä puimatta 40-50 %.

Kevätöljykasvien sato jää keskimääräistä pienemmäksi (Etelä-Suomen kuivimmilla alueilla jopa 40-60 %:iin keskimääräisestä), ainoastaan Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla kevätöljykasvien sato on keskimääräinen. Sadon laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään.

Härkäpapu ja herne on saatu lähes puitua koko maassa. Pahimmin härkäpavun puinnit ovat kesken Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaallla ja Etelä-Savossa, jossa härkäpavusta on vielä puimatta 30-50 %. Härkäpavun puintikosteudet olivat viimeisissä erissä 19-20 % ja herneellä 14-20 %. Härkäpavun sato jää keskimääräistä pienemmäksi koko maassa lukuunottamatta Uuttamaata, jossa sato arvioidaan keskimääräiseksi. Härkäpapusadon laatu oli välttävä Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa ja Pohjanmaan rannikkoalueella.

Muualla härkäpapusadon laatu oli tyydyttävä. Herneen sato oli useimmilla alueilla keskimääräinen. Etelä-Pohjanmaalla hernesato oli erinomainen, mutta Varsinais-Suomessa huono. Herneen laatu oli tyydyttävä tai hyvä useimmilla alueilla, ainoastaan Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa laatu oli välttävä.

Viljasadosta on ehditty myydä ja toimittaa eteenpäin tiloilta vain pieni osa, sillä kauppa on ollut pysähdyksissä viljelijöiden odottaessa vielä viljojen hintojen kehittymistä. Maan keski- ja pohjoisosissa myytävää viljasatoa on vähän: viljasato menee rehuksi omalle karjalle tai lähiseudun kotieläintiloille.

Tämän kasvukauden sääolojen arvioidaan lisäävän myöhäisten lajikkeiden kylvöinnokkuutta. Viljelijät vertailevatkin yhä tarkemmin eri kasvuajan lajikkeita sekä viljelyn kannattavuutta. Viljojen hintakehitys on vaikuttamassa viljalajien valintaan.

Kiinnostus kauran viljelyyn on kasvussa. Sen sijaan viljelijät eivät ole olleet tyytyväisiä rukiin hintaan, minkä vuoksi rukiin viljelyalat eivät lisääntyneet niin paljon kuin hyvät sääolot olisivat antaneet myöten. Lisäksi kiinnostus erikoiskasvien viljelyyn on kasvamassa. Kaksi sääoloiltaan hyvin erilaista kasvukautta on saamassa viljelijät varautumaan yhä enemmän sään ääri-ilmiöihin.

Syysviljojen kylvöt on saatu tehtyä hyvissä olosuhteissa ja ovat lopuillaan lähes koko maassa. Uudellamaalla rukiin kylvöalan arvioidaan nelinkertaistuneen viime vuodesta ja muualla eteläisimmässä Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla kylvöalan arvioidaan kasvaneen 40-100 % viime syksystä.

Syysvehnän kylvöalan kasvu arvioidaan maltillisemmaksi: Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla kylvöalan muutos on 100-150 % viime vuoteen verrattuna ja muualla Etelä-Suomessa 50 %. Syysöljykasvien kylvöalan arvioidaan kolminkertaistuneen viime vuodesta Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla kaksinkertaistuneen, mutta Pohjanmaan rannikkoalueella kylvöalan arvioidaan pienenevän tuntuvasti.

Syysviljat ja -öljykasvit ovat orastuneet hyvin. Ainoastaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa syysviljojen orastuminen on ollut heikompaa kuivuudesta johtuen. Eniten orastumattomia syysviljakasvustoja on Varsinais-Suomessa, Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Etelä-Suomen rannikkoalueella puolestaan syysöljykasvien orastuminen arvioidaan välttäväksi. Syysöljykasvikasvustoista on ehtinyt orastua 80-100 %. Syysviljoilla on havaittu runsaasti kahukärpäsiä, joita on jouduttu paikoitellen torjumaan useampaan kertaan.

Sateet ovat piristäneet nurmien kasvua. Ainoastaan Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla nurmien kasvu on tavanomaista heikompaa, paikoin jopa huonoa. Parantuneen kasvun ansiosta Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla 70-95 % tiloista korjaa kolmannen sadon säilörehunurmista. Pirkanmaalla, Savossa ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla noin puolet tiloista korjaa kolmannen sadon. Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaan rannikkoalueella, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla säilörehun kokonaissadon arvioidaan olevan 80-90 % keskimääräisestä.

Kasvukauden kuivuudesta pahimmin kärsineillä alueilla maan eteläosissa säilörehun kokonaissato jää 50-75 %:iin keskimääräisestä kokonaissadosta. Säilörehun laatu arvioidaan tyydyttäväksi koko maassa

Säilörehun arvioidaan riittävän vain välttävästi sisäruokintakaudella lähes koko maassa. Ainoastaan osassa Etelä-Savoa ja Pohjois-Karjalassa säilörehusadon arvioidaan riittävän tyydyttävästi koko sisäruokintakaudelle. Kaikki keinot karkearehutarpeen tyydyttämiseksi on otettu tiloilla käyttöön. Pieneksi jäävän säilörehusadon täydentämiseksi huonokasvuisia viljakasvustoja korjattiin kokoviljasäilörehuksi, nurmisatoa korjattiin myös suojavyöhykkeiltä sekä luonnonhoitopelloilta ja olkia korjattiin kuidun saannin takaamiseksi.

Vilja-alasta arvioidaan korjatun 5-10 % kokoviljasäilörehuksi, Lapissa jopa 90 %. Kuivuudesta pahimmin kärsineillä tiloilla eläimiä on karsittu etupainotteisesti, mutta laajamittaisilta eläinten teurastuksilta arvioidaan vältyttävän. Väkirehun osuuden ennakoidaan kasvavan rehustuksessa tulevana sisäruokintakautena.

Karkearehun niukkuus kotieläintiloilla on lisännyt tilojen välistä rehukauppaa. Luomukasvintuotantotilat ovat vaihtaneet rehuja lantaan luomukotieläintilojen kanssa. Rehuja ostetaan ja kuljetetaan tänä syksynä tavanomaista pidemmän matkan takaa.

Suojaviljan kanssa tänä vuonna perustetut nurmet ovat lähteneet kasvuun heikosti kuivuudesta pahimmin kärsineillä alueilla. Täydennys- ja uusintakylvöjä on jouduttu tekemään paikoitellen runsaasti. Osa joudutaan paikkaamaan vielä ensi keväänäkin tai perustamaan uudelleen. Laidunkauden odotetaan päättyvän kahden viikon kuluessa koko maassa.

Perunan sadonkorjuu on hyvässä vauhdissa koko maassa. Ruokaperunan nostot ovat pisimmällä tärkeimpiin perunantuotantoalueisiimme kuuluvalla Pohjanmaalla, jossa sadosta on ehditty korjata noin puolet. Perunasato jää Pohjanmaalla 10-15 % keskimääräistä pienemmäksi, mutta kuivimmilla alueilla Etelä-Suomessa perunasadon arvioidaan jäävän noin 60 %:iin keskimääräisestä. Pohjanmaalla perunakasvustot eivät ole kärsineet yhtä pahoin kuivuudesta kuin Etelä-Suomessa, joten sato on laadultaan tyydyttävä. Mukulanmuodostusvaiheessa sateita tai kastelua vaille jääneiden perunalohkojen sadon laatua heikentää rupisuus.

Tärkkelysperunan nostot ovat alkuvaiheessa Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa sadon arvioidaan jäävän tavanomaista pienemmäksi. Tärkkelysmäärältään sato arvioidaan tyydyttäväksi. Siemenperuna on lähes kokonaan nostettu Pohjanmaan rannikkoalueella, muualla Pohjanmaalla siemenperunan nostot ovat vasta alussa.

Siemenperuna sadon määrä jää tavanomaista pienemmäksi Etelä-Pohjanmaalla ja muualla Pohjanmaalla siemenperunan sato arvioidaan keskimääräiseksi. Myös siemenperunan laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään.

Sokerijuurikas jatkaa edelleen kasvuaan. Viime viikkojen sateet ja lämmin sää ovat nopeuttaneet kasvua ja paikoin sato voi olla ennätyksellisen suuri, mutta yleisesti sato on jäämässä määrältään ja laadultaan välttäväksi. Lounais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella sadon arvioidaan jäävän 60 %:iin keskimääräisestä. Pohjanmaan rannikkoalueella sokerijuurikassadon arvioidaan olevan 90 % keskimääräisestä.

Etelä-Suomessa poimitaan parhaillaan syysomenalajikkeiden loppusatoa. Talvilajikkeet Lobo ja Aroma ovat kypsymässä poimintakuntoon tavanomaista aikaisemmin syyskuun lopussa. Omenapuut hyötyivät kesän lämmöstä ja maku omenoissa on erinomainen.

Aurinkoisten säiden ansiosta omenat ovat myös värittyneet hyvin. Ahkeran kastelun ansiosta sateeton kesä ei aiheuttanut suurta ongelmaa kotimaiselle omenatuotannolle.

Kukka-, ja parsakaalin sekä rapean keräsalaatin satokauden arvioidaan jatkuvan syyskuun lopulle, mutta satokauden loppua kohden satoa valmistuu pienempiä eriä. Nyt korjattavan vihannessadon laatu on hyvä, mutta kuiva kasvukausi on verottanut satoa kastelusta huolimatta.

Varastovihannesten korjuu on käynnistymässä hiljalleen. Varastovihannesten sadonkorjuu alkoi sipulin nostolla elokuun lopussa. Säät suosivat sipuleiden kuivattamista pelloilla. Kesän kuivuudesta johtuen sipulit jäivät kooltaan tavanomaista pienemmiksi.

Porkkanan, punajuuren, lantun ja kiinankaalin korjuu on käynnistymässä viikon kuluessa. Mikäli sää jatkuu lämpimänä ja vähäsateisena, aloitellaan keräkaalin korjuuta Etelä-Suomessa vasta lokakuun puolivälissä satomäärien kasvattamiseksi. Varastovihannesten sato on jäämässä 30 % keskimääräistä pienemmäksi Etelä-Suomessa. FL