Lounais-Häme

Sähkökatkot ovat vähentyneet, vaikka myrskyt ovat lisääntyneet – Pitkiä sähkökatkoja on eniten haja-asutusalueilla

Asemakaava-alueella sähkökatkot kestävät yhden vuoden aikana yhteensä keskimäärin reilut 30 minuuttia ja haja-asutusalueella yli 10 tuntia.
Asemakaava-alueen asukkaat kokevat vuodessa keskimäärin 2–3 ja haja-asutusalueen asukkaat keskimäärin 35 sähkökatkoa. Arkistokuva. Kuva: Kainuun Sanomat
Asemakaava-alueen asukkaat kokevat vuodessa keskimäärin 2–3 ja haja-asutusalueen asukkaat keskimäärin 35 sähkökatkoa. Arkistokuva. Kuva: Kainuun Sanomat

Valtaosa sähkökatkoista johtuu Suomessa sääolosuhteista – myrskystä, tuulesta, lumesta tai ukkosesta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana myrskyt ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi.

Ennen suuria myrskyjä tuli kerran 10–20 vuodessa, nyt niitä tulee vuosittain, kertoo Elenia Verkon käyttöpäällikkö Heikki Paananen.

–  Myrskyjen lisääntymistä selittävät yhä lämpimämmät syksyt: routa ei pidä puita niin hyvin pystyssä, ja matalapainerintamia jyrää Suomen yli yhä enemmän. Nämä tekevät myrskyistä ja niiden vaikutuksista voimakkaampia, Paananen toteaa.

Vaikka myrskyt ovat lisääntyneet, suomalaisten kokemat sähkökatkot ovat sekä vähentyneet että lyhentyneet.

Energiateollisuus ry:n johtajan Kenneth Hännisen mukaan merkittävin syy tähän on maakaapeloinnin yleistyminen.

Jo puolet maan alla

Suomen sähköverkostossa maakaapelointien osuus on noussut kymmenessä vuodessa 20 prosentista lähes 50 prosenttiin.

Etenkin metsissä olevat ilmajohdot ovat erityisen alttiita sääoloille. Näillä alueilla maakaapelien osuus on kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut.

Sähkökatkojen vähenemistä ja lyhentymistä selittävät Hännisen mukaan myös muut tekijät: ilmajohtoja on siirretty metsistä maanteiden varsille, mikä on pienentänyt johtovaurioiden riskiä ja nopeuttanut vaurioiden korjaamista.

Johtoalueiden reunametsiä on karsittu, mikä on vähentänyt puista aiheutuvia haittoja. Verkostoautomatiikan lisääminen on nopeuttanut sähköjen palauttamista.

Viime marraskuun lopussa sähkökatko pimensi osan Forssaa. Paikoin sähköt olivat poikki yhtäjaksoisesti kaksi tuntia. Arkistokuva. Kuva: Tapio Tuomela
Viime marraskuun lopussa sähkökatko pimensi osan Forssaa. Paikoin sähköt olivat poikki yhtäjaksoisesti kaksi tuntia. Arkistokuva. Kuva: Tapio Tuomela

–  Lisäksi verkkoja on pilkottu pienempiin kokonaisuuksiin sähköasemia lisäämällä, Hänninen luettelee.

Paananen kertoo, että asemakaava-alueen asukkaat kokevat vuodessa keskimäärin 2–3 ja haja-asutusalueen asukkaat keskimäärin 35 sähkökatkoa. Asemakaava-alueella sähkökatkot kestävät yhden vuoden aikana yhteensä keskimäärin reilut 30 minuuttia ja haja-asutusalueella yli 10 tuntia. Myrskyjen ja lumikuormien merkitys vuosittaisiin lukuihin on suuri.

Lue myös: Forssan keskusta pimeni tiistaina klo 17.20 – Pisimmillään sähkökatko kesti kaksi tuntia: ”Sähköt lähtivät 750:ltä” (24.11.2020)

Eniten sähkökatkoja Keski- ja Itä-Suomessa

Paanasen mukaan yli puolet kaikista sähkökatkoista on korkeintaan minuutin mittaisia välähdyskatkoja.

Tällaiset sähkökatkot kertovat tilapäisestä häiriöstä – esimerkiksi puu osuu ilmajohtolinjaan kaatuessaan tai ukkonen osuu sähkölinjan viereen. Automatiikka katkaisee sähköt hetkeksi, mikä ratkaisee ongelman.

–  Maaseudulla tällaiset ”räpsyt” ovat yleisiä, koska siellä on enemmän puiden ja ukkosen aiheuttamia ilmiöitä. Kaupunkialueilla harvat lyhyet välähdykset liittyvät yleensä maakunnan syöttöverkon laajempiin häiriöihin.

Pitkät sähkökatkot ovat Paanasen mukaan nykyään harvinaisia, ja ne johtuvat lähes poikkeuksetta suurista myrskyistä.

Puita kaatui teillä ja pihoilla Hämeenlinnassa Aila-myrskyssä viime syyskuussa. Arkistokuva. Kuva: Esko Tuovinen

Esimerkiksi viime syyskuussa koetun poikkeuksellisen pitkäkestoisen Aila-myrskyn takia 34  000 Elenian asiakasta menetti sähkönsä. Noin 2  000 asiakkaalla sähkökatko jatkui yli 12 tuntia ja noin 200 asiakkaalla yli vuorokauden.

Lue myös: Suomea lähestyy poikkeuksellinen syysmyrsky – Tuulen ennustetaan yltyvän jopa hirmumyrskylukemiin merialueilla (15.9.2020)

–  Investoinnit, jotka ovat vähentäneet pitkiä sähkökatkoja, on aloitettu taajamista, koska siellä on suurin asiakaskunta ja myös yhteiskunnan kriittiset toiminnot. Tilannetta on jo alettu parantaa myös haja-asutusalueilla.

Hännisen mukaan eniten sähkökatkoja koetaan Keski- ja Itä-Suomessa, missä on eniten metsien keskellä olevia ilmajohtoja.

Pohjois-Suomessa katkoja aiheuttavat erityisesti lumi ja jää. Myrskyt tulevat Suomeen yleensä lännestä.

Sähkökatkoihin hyvä varaurtua myös taajamissa

Vaikka pitkiä sähkökatkoja on eniten haja-asutusalueilla, sellaiseen olisi hyvä varautua etenkin myrskysäällä myös asemakaava-alueella.

Kotitalouksissa kannattaakin olla varalla taskulamppu ja paristoja, vara-akku kännykkää varten sekä polttopuita, jos asunnossa on takka.

Varastoituna tulisi olla myös vettä sekä ruokaa, jonka valmistamiseen ei tarvita sähköä, ohjeistaa Paananen Elenia Verkosta.

Viime vuoden marraskuun alussa lumimyrsky koetteli Lounais-Hämettä. Arkistokuva. Kuva: Lassi Puhtimäki
Viime vuoden marraskuun alussa lumimyrsky koetteli Lounais-Hämettä. Arkistokuva. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Jukka Kaakkola muistuttaa, että kuluttajalla on oikeus vakiokorvaukseen silloin, kun sähkökatko kestää vähintään 12 tuntia.

Verkkoyhtiö saa yleensä automaattisesti tiedon katkosta, ja sillä on velvollisuus maksaa vakiokorvaus ilman, että kuluttajan pitää vaatia sitä erikseen.

Sulaneet pakasteet voivat oikeuttaa korvaukseen

Vähintään 12 tunnin katkossa vakiokorvaus on kymmenen prosenttia kuluttajan vuotuisesta siirtopalvelumaksusta.

Tämän jälkeen vakiokorvaus kasvaa katkoksen pituuden mukaan: esimerkiksi vähintään 120 tunnin eli viiden vuorokauden katkossa korvaus on jo sata prosenttia, eli se kattaa yhden vuoden sähkönsiirtomaksun kokonaisuudessaan. Korvauskatto yhden kalenterivuoden aikana on 2000 euroa.

–  Jos sähkökatkosta aiheutuu kuluttajalle rahallista vahinkoa, kuten sulaneet pakasteet, hänellä voi olla oikeus myös vahingonkorvaukseen, kertoo Kaakkola.

Vahingonkorvaus on korvausta siitä vahingosta, joka sähkönkäyttäjälle katkoksesta aiheutuu, joten korvauksen suuruus riippuu kulloisestakin vahingon määrästä.

Vahingonkorvauksen saaminen edellyttää, että kyse on ollut sellaisesta katkoksesta, jota pidetään sähköntoimituksen virheenä.

Kaakkolan mukaan verkkoyhtiöt hyvittävät kuluttajille yleensä ongelmitta ja oma-aloitteisesti vakiokorvauksia. Sen sijaan vahingonkorvauskiistoihin liittyen kuluttajaviranomaiset saavat toisinaan kuluttajilta yhteydenottoja. STT

Uusimmat

Fingerpori

comic