Lounais-Häme

Sähkölinjoja maan alle Lounais-Hämeessä: Kaapelointityöt jättävät jälkensä

Suomen sähköverkosta kaksi kolmasosaa on ilmajohtoja, jotka ovat alttiita tuulille ja myrskyille. Ilmajohdoissa kulkevaa verkkoa korvataan kovaan tahtiin maan alle kaapeloidulla sähköverkolla. Esimerkiksi sähköverkkoyhtiö Caruna kaapeloi viime vuonna yhteensä 6200 kilometriä sähköverkkoa maan alle ja sähköverkkoyhtiön Elenian tavoitteena on nostaa maakaapeloidun verkon osuus 75 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä. Elenian sähköverkosta Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla on maakaapeloituna yli 41 prosenttia.

Sähköyhtiöitä on hoputtanut vuonna 2013 voimaan astunut sähkömarkkinalaki, jonka mukaan asemakaava-alueilla ei saa olla yli kuuden tunnin sähkökatkoja eikä asemakaava-alueen ulkopuolella yli 36 tunnin katkoja myrskyjen tai lumikuormien vuoksi. Kaikkien sähköyhtiöiden on saavutettava tämä laatutaso vuoteen 2028 asti ulottuvan siirtymäkauden loppuun mennessä.

 

Kaapelointi aiheuttaa toimenpiteitä maanomistajille. Sähköyhtiöiden täytyy sopia suunnitelmista maanomistajien kanssa ennen toimenpiteiden suorittamista.

-Täytyy sanoa, että yllättävän vähän on ollut ongelmia maanomistajien kanssa, Elenian projektipäällikkö Heikki Näräkkä kertoi.

-Kaapelointireittejä suunnitellaan maastossa aina maanomistajien kanssa ja omistajat otetaan aina niin paljon huomioon kuin vaan mahdollista, Näräkkä jatkoi.

Tällä hetkellä Elenian Säävarma-hankkeella on Forssan seudulla viisi kaapelointiprojektia, jotka keskittyvät Tammelan suuntaan. Kaksi Heinänmaankulmalla, reitti Pihtikoskelta Teurolle, Tammelan keskustasta Hykkiläntieltä Lunkaaseen ja Riihivalkamasta Kaukolaan.

Pihtikosken, Lunkaan ja Riihivalkaman projektit ovat yhteishankkeita Lounean kanssa, joka asentaa maahan samalla valokuitukaapeleita.

 

Kaivamistyöt ja telakoneet vahingoittavat maata, mutta Näräkän mukaan jälkityöt kaapelointipaikoilla pyritään hoitamaan mahdollisimman nopeasti töiden päätyttyä.

-Muuntamoiden käyttöönottojen jälkeen tehdään liitoksia taloihin, jolloin telakoneilla joudutaan liikkumaan vielä niin paljon, ettei siistimistöitä tehdä vielä siinä vaiheessa sen paremmin. Vasta kun kaikki kaivamiset on saatu tehtyä, niin sitten jälkityöt käynnistyvät.

Akuutit ongelmat kuten teiden runkojen pettämiset pyritään kuitenkin korjaamaan välittömästi.

-Aina korjataan kriittisimmät kohdat eli kaikki montut ja tällaiset, ettei turvallisuus vaarannu, Näräkkä sanoi.

Elenia ajoittaa pylväiden ja ilmajohtojen purkamistyöt tammi–huhtikuulle ja rakennustyöt loppuvuoteen. FL