Lounais-Häme Hämeenlinna

Sähkön kulutus pomppasi huippulukemiin – Tuontisähköä saatiin juuri ja juuri tarpeeksi

Tuontikapasiteetista oli käyttämättä vain vajaa 300 megawattia. Järjestelmä ei ehkä kestäisi oman tuotannon häiriöitä.

Pakkanen sai Suomen sähkömarkkinat heittämään häränpyllyä parissa päivässä. Sähkön kulutus kohosi korkealle, hinta pomppasi ylös ja tuonti nousi lähelle huippua.

Sähkön tuotanto Suomessa laski, sillä tuulivoiman tuotanto romahti tuulen tyynnyttyä.

Sähköä kulutettiin perjantaiaamuna noin 14 230 megawatin teholla. Sähköä tuotiin ulkomailta lähes täydellä 4 610 megawatin teholla. Noin kolmannes sähköstä jouduttiin ostamaan maan rajojen ulkopuolelta.

– Tuontikapasiteetti on 5 100 megawattia. Tällä hetkellä tuonnissa on kuitenkin rajoite niin, että Ruotsista saadaan merikaapelista Rauman seudulle 1 200 megawatin sijaan 1 000 megawatin teholla sähköä, kertoo Fingridin sähköjärjestelmästä vastaava johtaja Reima Päivinen.

Tuontitehosta on siten käyttämättä vain vajaa 300 megawattia. Suomessa on vielä voimaloiden tehoreserviä noin 600 megawattia, jonka Fingrid voi määrätä käyttöön.

– En ole siinä mielessä huolestunut, että kotimainen tuotanto toimii. Jos kulutus kohoaa yli 15 000 megawatin, selviämme vielä, Päivinen sanoo.

Suomen sähkönkulutus oli kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla talvella 2016. Tuolloin oli enemmän pakkasta kuin nyt ja kulutus kohosi 15 105 megawattiin.

Sähköjärjestelmä ei kuitenkaan kestäisi kotimaisen tuotannon häiriöitä, jollainen oli Olkiluodon toisen yksikön pysäyttäminen joulun tienoilla. Olkiluodon kummankin yksikön teho on 900 megawattia.

Sähkömarkkinoiden tilanne muuttui rajusti parissa päivässä. Tiistaiaamuna kulutettiin sähköä vain runsaan 12 000 megawatin teholla.

Tuulivoima on syynä siihen, että tilanne poikkesi perjantaina kuin yö ja päivä tiistaista. Tiistaina tuulivoimaa syntyi yli 2 000 megawatin teholla. Kun pakkanen kiristyi ja tuuli tyyntyi, tuulivoiman tuotanto hyytyi pariinsataan megawattiin.

Veni Energian maajohtaja Ilkka Salonen ei pidä yllätyksenä, että sähkömarkkinoilla tapahtuu näin raju käänne.

– Meillä on kuitenkin ollut monta leutoa talvea. On ollut helppo ajatella, että tällaista tilannetta ei tulekaan, Salonen sanoo.

Veni Energia on hämeenlinnalainen energian hankinnan ja palveluiden yhtiö. Se hankkii yli 40 000 asiakkaalleen energian.

– Iso asia on Olkiluoto 3:n käyttöönoton viivästyminen. Suomi on riippuvainen sähkön tuonnista.

– Olemme sähkön kulutuksessa aika lähellä rajoja, kun Ruotsin tuonnissa on rajoitteita, Salonen arvioi.

Olkiluodon kolmannen yksikön teho 1 600 megawattia. Se vähentäisi tuntuvasti Suomen riippuvaisuutta ulkomaisesta sähköstä.

Sähkön spot-hinnat ovat kulutuksen mukana kohonneet korkeiksi. Tiistaina Suomen päivähinta oli vajaa 4,4 senttiä kilowattitunnilta. Perjantaina markkinahinta oli noin 10 senttiä kilowattitunnilta.

Sähkön hinta kohosi ympäri Eurooppaa korkealle tasolle jo viime vuoden lopulla. Syynä siihen on vuodenaikaan nähden erittäin kylmä sää ja energiaraaka-aineiden kallistuminen.

Pohjoismaissa sähkön hinnan kallistumista eivät estäneet edes poikkeuksellisen suuret vesivarastot. Yleensä vesivoiman saatavuus on pitänyt sähkön hinnan maltillisena varsinkin Norjassa ja Ruotsissa. HÄSA

Talous ja ympäristö kärsivät

Suomessa puhutaan, riittääkö sähkö. Kysymyksen asettelu on itse asiassa virheellinen.

Järkevä, taloudellinen ja ympäristöystävällinen sähkö ei riitä. Kun sähköä on vähän, sen hinta nousee niin korkeaksi, että teollisuuden ei kannata valmistaa tuotteita. Elinkeinoelämän keskusliiton vanhat selvitykset kertovat, että paperiteollisuus ajaa tuotantoaan alas, kun sähkön hinta kallistuu. Outokummulla, jonka Tornion terästehdas on Euroopan suurin yksittäinen sähkönkuluttaja, on tarkka hintaraja. Kun hinta nousee rajan yli, tehtaan tuotantoa leikataan.

Kallis sähkö ei ole vain lisäkustannus ihmisille ja yrityksille. Se hävittää kotimaista työtä ja tuotantoa. Rahat valuvat ulkomaille. Venäläinen sähkö on yhtä ympäristöystävällistä kuin kiinalainen rihkama, jota meille rahdataan.

Kotimaisuus, huoltovarmuus ja ympäristöystävällisyys eivät ole todellisuudessa painaneet Suomen energiapolitiikassa. Sähköä mitataan energiana, vaikka oikea mittari olisi teho. Tilanne heikkenee entisestään, kun Helen ja eräät muut energiayhtiöt ryhtyvät tuottamaan verotuen voimin sähköllä kaukolämpöä.

Uusimmat

Fingerpori

comic