Lounais-Häme

Saimaannorpille kolattiin noin 150 apukinosta huonosta lumitilanteesta huolimatta

"Rannat ovat paljaat, ja keväinen laine lyö rantaan", kuvailee WWF:n aluevastaava tilannetta Etelä-Saimaalla.
Koko Saimaan alueella syntyy keskimäärin 80–90 kuuttia vuodessa. Tämän vuoden pesimätilanne on onnettoman talven vuoksi arvoitus. Arkistokuva. Kuva: ERIIKA AHOPELTO / Arkisto
Koko Saimaan alueella syntyy keskimäärin 80–90 kuuttia vuodessa. Tämän vuoden pesimätilanne on onnettoman talven vuoksi arvoitus. Arkistokuva. Kuva: ERIIKA AHOPELTO / Arkisto

Saimaannorpille saatiin huonosta lumi- ja jäätilanteesta huolimatta kolattua pesintää varten noin 150 apukinosta, kertoi ympäristöjärjestö WWF sunnuntaina. Saimaalle myös vietiin parikymmentä keinopesää.

Apukinoksia olivat tekemässä WWF, Metsähallitus ja Itä-Suomen yliopisto. Lisäksi mukana oli suuri joukko vapaaehtoisia.

Saimaannorppa synnyttää poikasensa rantakinokseen kaivamaansa pesään. Leudon talven vuoksi lunta ei ole kuitenkaan kinostunut tarpeeksi.

Heikko lumi- ja jäätilanne vaikeutti myös apukinosten tekemistä. Vaikka apukinosten määrä ei vastannut aiempia vuosia, tulos oli WWF:n aluevastaavan Ismo Marttisen mukaan olosuhteisiin nähden loistava.

– Pitää nostaa kaikille vapaaehtoisille hattua, Marttinen iloitsee STT:lle.

Sääolot ovat norppien kannalta olleet tänä vuonna erityisen heikot Etelä-Saimaalla. Viime päivien myrskyt ovat Marttisen mukaan vieneet suurilta seliltä jäät lähes kokonaan.

–   Rannat ovat paljaat, ja keväinen laine lyö rantaan. Sellaisilla alueilla norpat käytännössä synnyttävät rantakivikkoon ja rantakallioille, Marttinen kertoo.

Yksi huono vuosi ei tuhoa kantaa

Koko Saimaan alueella keskimääräinen syntyvyys pyörii noin 80–90 poikasen paikkeilla. Aiempien vuosien perusteella voidaan olettaa, että ilman pesän suojaa kuutteja päätyy enemmän petojen saaliiksi. Lisäksi Marttinen huomauttaa, että jos sää menee uudelleen pakkaselle ilman lumen suojaa, kuutit jäävät sään armoille.

Marttisen mukaan yksi huono vuosi ei tuhoa koko norppakantaa. Jos huonot pesimävuodet alkavat yleistyä, kannan koko ei välttämättä siedä peräkkäisten vuosien pienempää poikastuottoa.

Apukeinoja on kuitenkin olemassa. Apukinosten lisäksi Itä-Suomen yliopistolla on käynnissä parisenkymmentä erilaista keinopesäkokeilua.

– Kolmas (vaihtoehto) on melkein sitten se, että toivotaan, että eläimet kykenevät sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon, Marttinen sanoo.

WWF julisti sunnuntaina saimaannorpan pesärauhan alkaneeksi. Järjestö vetoaa Saimaalla liikkuviin, jotta he välttäisivät pesivien norppien ja niiden kuuttien häiritsemistä. STT

Uusimmat

Näkoislehti

14.7.2020

Fingerpori

comic