Lounais-Häme Hämeenlinna

Sairaanhoitopiiri: Forssasta kyselty voiko suositukset unohtaa, koska koronasairastumisia ei ole ollut: "Ei missään nimessä"

Todennäköistä on, että viimeistään syksyllä puhkeaa toinen tartunta-aalto. Koulujen aukeaminen voi lisätä tartuntoja, mutta ryöpsähdys ei ole todennäköinen. "Useimmat sairastuvat jossain vaiheessa," muistuttaa sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä.
Koronapotilaiden hoito on toistaiseksi ollut Kanta-Hämeen keskussairaalassa elintoimintojen ylläpitoa ja oireiden hoitoa. Arkistokuva maaliskuulta. Kuva: Esko Tuovinen
Koronapotilaiden hoitoon varattuja leikkaussaleja aletaan palauttaa tavanomaiseen käyttöön. Poliklinikkahoitoa myös palautellaan kohti normaalia. Arkistokuva maaliskuulta. Kuva: Esko Tuovinen

Todettujen koronavirustartuntojen määrä ei ole ryöpsähtänyt Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin (KHSHP) alueella Uudenmaan rajojen avaamisen jälkeen. Vappuaattona koko alueella oli tehohoidossa yksi COVID 19 -potilas, ja kaikkiaan sairastuneita on todettu 85 henkilöä.

Kuluneen viikon aikana koko maakunnassa on todettu 10 uutta tartuntaa.

– Sairastumiset ovat liittyneet henkilöiden työhön tai muihin kontakteihin Uudenmaan alueella. Kanta-Hämeen sisäisiä tartuntaketjuja ei ole tullut lainkaan esiin, eikä maakunnassa ole vieläkään yhtään vanhainkodissa tai asumispalveluyksiköissä todettua tartuntaa, kertoi johtajaylilääkäri Sally Järvelä KHSHP:n torstaisessa viikkoinfossa.

Yksikin tartuttaja voi muuttaa tilanteen

Järvelä kuvailee tämän hetkistä tilannetta ”äärimmäisen rauhalliseksi”. Kanta-Hämeessä tartuttavuusluku on 1 tai jopa sen alle, mikä tarkoittaisi tautitapausten vähenemistä. Tämä perustuu ainoastaan arvioon, sillä oireettomien ja lieväoireisten sairastumisten määrästä ei ole tietoa.

Viestintäjohtaja Iisakki Kiemunki kertoo, että ihmisiltä on tullut Forssan seudulta sairaanhoitopiiriin jonkin verran kyselyjä, onko kaikkia ohjeistuksia enää tarpeen noudattaa tarkasti. Forssan seudulla ei todettu huhtikuussa yhtään tartuntaa.

– Suosituksia ei pidä missään nimessä unohtaa, Kiemunki sanoo.

– Ei tarvitse kuin yhden oireettoman joka altistaa suuren joukon, niin ollaan jälleen lähtötilanteessa, Sally Järvelä tarkentaa.

Testit näyttäneet myös vääriä tuloksia

Viitettä tartuntamääristä antaa se, ettei sairaanhoitopiirin alueella ole tehty lähellekään niin paljon koronatestejä kuin kapasiteetti sallisi.

– Joinakin päivinä testejä on tehty yli sata kappaletta, mutta esimerkiksi eilen (keskiviikkona) ja edellispäivänä oireilevia ihmisiä ei juurikaan hakeutunut pandemiavastaanotoille, Järvelä kertoo.

Järvelä kertoo, että keskussairaalassa on kokemuksia myös vääristä negatiivisista testeistä.

– Hoidettujen joukossa on ollut muutama potilas, joiden taudinkuva on ollut aivan selvästi koronaviruksen aiheuttama. Tauti on voitu todeta keuhkokuvista, mutta nielunäytteistä on tullut negatiivisia tuloksia.

Kesä todennäköisesti ”hiljaista kytemistä”

Uusi tartunta-aalto on väistämättä edessä ja suurin osa suomalaisista tulee sairastumaan jossain vaiheessa.

– Koronatilanne saattaa olla ”hiljaista kytemistä” mahdollisesti syksyyn asti, Sally Järvelä sanoo.

Korkeaa koronavalmiutta pidetään yllä, mutta ajanvaraustoimintaa ja kiireetöntä hoitoa lisätään. Poliklinikkatoiminta avataan 1–2 viikoksi kerrallaan. Koronapotilaiden eristysosastoiksi muutettuja leikkaussaleja palautetaan parin viikon sisällä normaaliin käyttöön, mutta esimerkiksi tehohoitopaikkojen määrä pidetään kolminkertaisena normaalista.

– Varaudumme siihen, että syksyllä ollaan taas samassa tilanteessa kuin tänä keväänä. Pyrimme pitämään pikaperehtyneiden hoitajien ammattitaitoa yllä, ja he ovat työkierrossa teholla. Voimme noin viikossa nostaa tehokapasiteetin 7-kertaiseksi, mutta se vaatii merkittävää ponnistelua ja ajanvaraustoimintojen vähentämistä.

Samoin suojavarusteiden varastot pidetään korkealla tasolla.

– Nyt, kun niiden tarve ja kulutus on tiedossa, valmiutta pystytään pitämään hyvänä. Tiedämme, että noin kolmannes potilaista tarvitsee tehohoitoa.

Järvelä kertoo, että suojavarusteiden varastoja pyritään kartuttamaan vähintään maakunnan 6 kuukauden tarpeeseen: kirurgisia maskeja, suojatakkeja ja hansikkaita, mutta myös tehohoidossa tarvittavia korkeamman tason suojaimia

– Kuukaudessa esimerkiksi kirurgisia maskeja tarvitaan (nykyisillä ohjeistuksilla) noin 400 000 kappaletta kuukaudessa.

Koulujen avaaminen lisännee hieman tartuntoja

Koulujen avaaminen voi lisätä tartuntojen määrää jonkin verran, mutta Järvelän mukaan kahdessa kouluviikossa tarttumisia tulee hyvin hallittu määrä. Esimerkiksi Tanska on onnistunut hyvin koulujen avaamisessa.

– Olemme (sairaanhoitopiirissä) suositelleet henkilökunnallemme, että laittavat lapsensa normaalisti kouluun, Sally Järvelä sanoo. FL

Uusimmat

Fingerpori

comic