Lounais-Häme

Sairaanhoitopiirin puheenjohtajat eivät usko lomautuksiin – Myllykangas: "Ei missään tapauksessa!", Rautio: "Ei tunnu ensisijaiselta"

Sairaanhoitopiirin on näytettävä nollatulosta ensi vuoden lopussa, kun hyvinvointialue ottaa piirin tehtävät.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas (kuvassa keskellä) ja hallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (oikealla) ovat yhteistoimintaneuvottelujen mutta eivät lomautusten kannalla. Arkistokuva: Pekka Rautiainen / FL

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tänä syksynä valitut uudet puheenjohtajat eivät usko, että ratkaisu talousongelmiin löytyisi henkilöstön lomautuksista.

– Mielipiteeni on, että ei missään tapauksessa henkilöstön lomautuksia! Ei sillä tavalla voida toimia, siinä tulee susi vastaan, sanoo piirin valtuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas (sd.), joka on peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja.

– Koronan vuoksi syntynyttä hoitovelkaa on jo tällä hetkellä. Siitä ei tule mitään hyvää, jos lähdetään lomauttamaan porukkaa.

Piirin hallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) sanoo, että ”tässä vaiheessa lomautus ei tunnu ensisijaiselta vaihtoehdolta”.

– Lomautuksissahan pitäisi olla taustalla taloudelliset ja toiminnalliset syyt, mutta työthän eivät ole sairaanhoitopiirissä vähentyneet. Eivät työntekijät pyörittele peukaloitaan.

Molemmilla – edellisillä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajilla – on kokemusta siitä, kun Hämeenlinnan kaupunki edellisen kerran lomautti henkilöstöä eikä säästöjä kertynyt.

Yhdessä henkilökunnan kanssa

Sairaanhoitopiirin hallitus päättää yt-neuvottelujen käynnistämisestä ja kuntamaksujen korottamisesta huomenna tiistaina. Myös valtuuston puheenjohtajalla on oikeus osallistua kokoukseen.

Myllykangas sanoo, ettei ole vielä saanut ihan kaikkea informaatiota, mutta tilanne on hänen mukaansa ”tosi vaikea”.

– Ymmärrän, että lomautukset ovat aina viimesijainen keino ja että sairaanhoitopiirin johto on vastuussa taloudesta. En kuitenkaan usko, että lomautuksiin edes päädytään.

Myllykangas toivoo, että ratkaisuja säästökeinoista löydetään yhdessä henkilökunnan kanssa – vaikka yt-neuvottelut ”kalskahtavat henkilöstön korvaan hyvin ikävältä”.

Rautio sanoo, ettei ole mitään syytä jättää yt-prosessia käymättä.

– Lopputulostahan ei tiedetä ennen kuin neuvottelut on käyty.

Sote vaatii nollatulosta

Syy, miksi sairaanhoitopiirin pitää viimeisen toimintavuotensa 2022 päätteeksi näyttää nollatulosta, löytyy sote-uudistuksesta, joka astuu voimaan vuoden 2023 alussa.

Säännösten mukaan jäsenkuntien täytyy kattaa kaikki kuntayhtymän kertyneet alijäämät ennen sen sulautumista hyvinvointialueeseen.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri pystyi viime vuoteen mennessä kattamaan vanhat yli parinkymmenen miljoonan euron alijäämät, yhteistyössä kuntien kanssa.

Tälle vuodelle piiri on jo tehnyt 2,5 miljoonan euron lisätalousarvion. Siitä huolimatta uutta alijäämää on tuoreimman ennusteen mukaan kertymässä tänä vuonna 3 miljoonaa.

”Kunnat maksavat kuitenkin”

Sari Rautio pitää jopa ”ykkösasiana” sairaanhoitopiirin hallituksen tiistain kokouksessa neuvottelujen käynnistämistä kuntien kanssa niiden maksuosuuksista. Eikä siinäkään ole tärkeintä se, onko korotusprosentti 3 vai 4.

– Valitettavasti näin se on, että kunnat maksavat loppulaskun kuitenkin. Kyse on siitä, että missä vaiheessa. Nyt ei pidä antaa syntyä vastakkainasettelua kuntien ja sairaanhoitopiirin välille.

Sari Myllykangas muistuttaa, että sairaanhoitopiiri esitti tälle vuodelle kuntien maksuihin 3 prosentin kasvua, mutta kunnat halusivat sen reiluun kahteen.

– Luotan aika pitkälti valmisteluun. Sairaanhoitopiirin johdon esittämä neljän prosentin kasvu on varmasti ihan relevantti numero enkä lähde sitä tässä vaiheessa puristamaan. FL

Uusimmat

Fingerpori

comic