Lounais-Häme

Sairauspoissaolot kasvussa kunta-alalla – eniten sairastavat hoitajat ja koulunkäyntiavustajat, vähiten rehtorit, lehtorit ja lääkärit

Kuntatyöntekijöistä eniten sairauspoissaolopäiviä on kodinhoitajilla (31,9 pv), koulunkäyntiavustajilla (26,7 pv) sekä hoitajilla, lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla (24,9 pv). Arkistokuva. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuntatyöntekijöistä eniten sairauspoissaolopäiviä on kodinhoitajilla (31,9 pv), koulunkäyntiavustajilla (26,7 pv) sekä hoitajilla, lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla (24,9 pv). Arkistokuva. Kuva: Lassi Puhtimäki

Sairauspoissaolojen määrä kunta-alalla kääntyi kasvuun viime vuonna, selviää Kunta10-tutkimuksen tuloksista.

Kuntatyöntekijät olivat viime vuonna poissa töistä oman sairauden vuoksi keskimäärin 17 päivää. Lyhyet (1–3 päivää kestävät) sairauspoissaolokerrat lisääntyivät, mutta myös pitemmät (yli 3 päivää) kerrat kääntyivät kasvuun.

Sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka, minkä jälkeen vuosittaisten sairauspoissaolopäivien määrä pysyi viime vuoteen saakka tasaisena ollen noin 16,7 päivää/työntekijä.

 

Ammattiryhmien välillä on edelleen jopa lähes 5-kertaiset erot sairauspoissaolopäivissä. Vähiten kunta-alalla pois työstä oman sairauden takia ovat rehtorit (6,5 pv), lehtorit ja tunti-opettajat (8,5 pv) ja lääkärit (9,9 pv).

Kuntatyöntekijöistä eniten sairauspoissaolopäiviä on kodinhoitajilla (31,9 pv), koulunkäyntiavustajilla (26,7 pv) sekä hoitajilla, lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla (24,9 pv).

 

Ikäryhmien väliset erot sairauspoissaolojen suhteen ovat tasoittuneet.

Vuonna 2000 yli 50-vuotiaat olivat poissa töistä sairauden takia keskimäärin 21 päivää, 40–50-vuotiaat 16 päivää, 30–40-vuotiaat 15 päivää ja alle 30-vuotiaat 13 päivää.

Vuonna 2018 nuorimpien ikäryhmien välinen ero oli tasoittunut. Kun yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 19 päivää, niin alle 30-vuotiaat, 30–40-vuotiaat sekä 40–50-vuotiaat 16 päivää.

– Nämä luvut ovat kuntatyön ja erityisesti kuntatyössä olevien nuorten työelämässä jaksamisen kannalta huolestuttavia, sanoo johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta.

 

Kunta-alan tilanne heijastelee yleistä sairauspoissaolotilannetta. Kelan tilastot ovat samansuuntaiset kuin kunta-alan luvut: Kelan sairauspäivärahalla korvattavat sairauspoissaolot kääntyivät nousuun vuonna 2017.

Tämä nousu johtui lähinnä mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneiden sairauspäiväkausien yleistymisestä ennen kaikkea nuorilla. Myös pitkien sairauspoissaolojen väheneminen pysähtyi, samoin kuten kunta-alalla. FL

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic