Lounais-Häme

Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä lisääntyvät koko ajan etenkin naisilla: "Ilmiö on monimutkainen"

Viime vuonna noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella.
Mielenterveyshäiriöiden ehkäisy ja hoitaminen on vaikeaa, kun syitä niiden yleistymiselle ei edelleenkään varmuudella tunneta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Mielenterveyshäiriöiden ehkäisy ja hoitaminen on vaikeaa, kun syitä niiden yleistymiselle ei edelleenkään varmuudella tunneta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairauspäivärahaa sai vuonna 2019 yli 10 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuodesta 2016 peräti 43 prosenttia.

Kelan maksamista sairauspäivärahapäivistä yli kolmannes maksettiin viime vuonna mielenterveyden häiriöiden perusteella. Yhteensä Kela maksoi viime vuonna sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella 5,2 miljoonasta päivästä.

– Mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen yleistyminen näkyy kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla, Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren kertoo.

Naisilla mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin peruste sairauspäivärahan saamiselle, kun taas miehillä yleisin syy ovat edelleen tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

16–34-vuotiailla naisilla sairauspäivärahaa saaneiden määrä suhteutettuna väestöön on kasvanut vuosina 2016–2019 peräti 57 prosenttia, miehillä vastaavasti 48 prosenttia. Nuorilla miehillä mielenterveyden häiriöt nousivat Kelan korvaamien sairauspoissaolojen aiheuttajina vammojen ohi vuonna 2017 – nuorilla naisilla ne ovat olleet johtava syy jo yli 15 vuotta.

 

Aiemmin aiheesta: Sairauspoissaoloista tulee yhteiskunnalle yli viiden miljardin kustannus vuosittain, mutta niiden vähentämiseen on keinoja

 

Varhainen puuttuminen tärkeää

Syitä mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen yleistymiselle ei edelleenkään varmuudella tunneta.

– Ilmiö on monimutkainen, eikä mikään tekijä yksinään selitä kehitystä, Blomgren sanoo.

Ihmisten jaksamiseen ovat voineet vaikuttaa vaatimusten kasvu yhtäaikaisesti niin työelämässä, perhe-elämässä kuin vapaa-ajallakin. Mielenterveyden häiriöitä koskeva stigma on voinut edelleen pienentyä. On myös mahdollista, että erilaisia oireita diagnosoidaan aiempaa useammin mielenterveyden häiriöiksi.

Toisaalta kehityksessä voivat näkyä myös esimerkiksi etuusjärjestelmän ja työmarkkinatilanteen muutokset.

Poissaolojen nouseva trendi erityisesti nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä on huolestuttava, sillä näissä ryhmissä työuraa pitäisi olla vielä paljon jäljellä, Blomgren pohtii.

– Sairauspoissaoloja on tärkeää seurata, sillä ne ennustavat merkittävästi pitkäaikaisen työkyvyttömyyden ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä. Poissaoloihin ja niiden syihin pitäisi pyrkiä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa työkyvyn pysyvän menettämisen ehkäisemiseksi.

 

Lue myös: ”Äiti, mä en jaksa enää”– Kun teini-ikäinen tytär romahti henkisesti ja harkitsi itsemurhaa, äiti Tiina huomasi tarvitsevansa itsekin tukea

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic