Lounais-Häme

Saksalaistutkimus: Tshernobylin ydinkatastrofin hinta on paljon luultua suurempi

Tiistaina tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta Tshernobylin ydinonnettomuudesta.

Saksalaistutkijoiden mukaan historian tuhoisin ydinkatastrofi aiheutti paljon luultua suurempaa taloudellista vahinkoa Ukrainalle, joka kuului onnettomuushetkellä Neuvostoliittoon.

Ukrainan talous olisi kasvanut nykyistä 2–6 prosenttia suuremmaksi, ellei ydinkatastrofia olisi tapahtunut, arvioivat Ifo-instituutin ja Eichstätt-Ingolstadtin katolisen yliopiston tutkijat.

Tutkijoiden arvioima taloudellinen menetys on seurausta onnettomuuden psykologisista vaikutuksista, eli muun muassa pitkäaikaisista epäluuloista ja peloista, joita koko Ukrainan väestölle aiheutui.

Tutkimuksen näkökulma

poikkeaa perinteisestä, sillä se ei kohdistu siihen noin neljään prosenttiin Ukrainan väestöstä, joka altistui pahimmin säteilylle. Sen sijaan tutkijat keskittyivät ukrainalaisten enemmistöön, joka välttyi enimmältä laskeumalta. Tutkijoiden mukaan onnettomuus johti tällä väestön valtaosallakin laajoihin ja pysyviin psykologisiin vaikutuksiin.

Ydinkatastrofi heikensi tutkijoiden mukaan ukrainalaisten ihmisten omaa kokemusta hyvinvoinnistaan. Se näkyy muun muassa kohonneina masennustilastoina.

Onnettomuuden seurauksena osa Ukrainan työikäisestä väestöstä päätyi turvautumaan valtion maksamiin tulonsiirtoihin toimeentulon lähteenä, mikä tutkijoiden mukaan heikensi pitkällä aikavälillä heidän henkilökohtaisia edellytyksiään selviytyä elämässään taloudellisesti.

Onnettomuuden psykologista vaikutusta pahensi Neuvostoliiton toiminta, jossa tietoa välitettiin kansalle vain asteittain.

– Tuloksemme kuvaavat, miten tärkeää tehokas ja uskottava kriisinhallinta on hallituksille, sanoo Ifo-instituutin apulaisjohtaja Natalia Danzer tutkimuslaitoksensa tiedotteessa.

Danzer oli yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tutkijoiden arvioima 2–6 prosentin hyvinvointivaje tulee onnettomuuden Ukrainalle suoraan aiheuttamien kustannuksien päälle.

Ukrainan valtion budjetista käytetään yhä 5–7 prosenttia uhreille maksettaviin korvauksiin, onnettomuuden jälkien siivoamiseen ja jälleenrakennukseen.

Tutkimus perustuu Ukrainassa 2000-luvulla tehtyihin laajoihin väestökyselyihin. Tutkimukseen ei otettu Tshernobylin onnettomuuden jälkeen syntyneitä, onnettomuudelle vakavasti altistuneita tai sen takia muuttamaan joutuneita henkilöitä.

Lännen Media kertoi maaliskuun alussa, että Tshernobylin aiheuttama radioaktiivinen laskeuma puolittuu tänä keväänä samoihin aikoihin, kun onnettomuudesta tulee kuluneeksi 30 vuotta.

Onnettomuus aiheutti Suomessa ensimmäisen vuoden aikana enimmillään 15–20 prosentin lisäyksen ihmisten saamaan normaaliin ulkoiseen taustasäteilyannokseen. Nykyään tämän ylimääräisen säteilyn osuus on laskenut jo hyvin pieneksi.

Suomalaisten saaman säteilyn kokonaisannoksesta enää alle prosentti on peräisin Tshernobylistä ja se tulee lähinnä ravintona käytettävistä luonnontuotteista, kuten kalasta.

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic