Lounais-Häme

Salla Koskela opettelee uutta arkea: Päivärytmi meni uusiksi, kun kilpaura ja opiskelut loppuivat keväällä

Hiihtosuunnistusura ja metsäalan opinnot tulivat päätökseen tänä keväänä. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Forssan Lehden Kesälehdessä 1.6.2022.
Salla Koskela tutuissa metsissä kotikulmilla Ypäjällä. – Lähdin täällä lenkille aina mieluummin metsään kuin autoteille, Koskela kertoo. Kuva: Salla Koskela

Salla Koskelan menestyksekäs hiihtosuunnistusura tuli päätökseen kevättalvella Kemissä ja Keminmaalla pidetyissä MM-kisoissa. Koskelan arki muuttui toisellakin tavalla keväällä, sillä hän sai valmiiksi opintonsa, kun valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta.

Ypäjäläislähtöisen Koskelan elämä onkin viime viikot ollut erilaista kuin ennen. Ei tarvitse käydä kovilla lenkeillä, eikä tarvitse kirjoittaa enää graduakaan.

– Keväällä uran päätyttyä kävin hiihtelemässä Lapissa, missä oli hienot kelit. Lenkilläkin olen käynyt, mutta tosi vähän verrattuna siihen, mitä uran aikana tuli tehtyä, Koskela kertoo.

Uudessa arjessa on opettelemista. Kun huippu-urheilu ei enää rytmitä elämää, menevät rutiinit uusiksi. Se ei välttämättä ole huono juttu, mutta vaatii totuttelua.

– Välillä on tullut sellainen olo, että mitä nyt sitten, kun ei tarvitse tehdä niitä juttuja, mitä on yleensä tähän aikaa tehnyt? Koskela pohtii.

Vastaus löytynee metsästä, joka on ollut aina läheinen Koskelalle. Jatkossa sieltä pitäisi löytyä se jokapäiväinen leipä eli ammatti.

– Työhakemuksia pitää laittaa eteenpäin. Eniten minua kiinnostaa metsänhoidon operaatiopuoli, myyntitykkinä en itseäni näe, kertoo Koskela, joka sai valmistumisensa ansiota myös metsähoitajan arvonimen.

13 arvokisamitalia

Lounais-Hämeen Rastia edustanut Koskela päätti jo varsin nuorena, ettei hänestä tule elämäntapaurheilijaa, joka kisaa hisu-laduilla vielä päälle nelikymppisenä. Uran päättymisestä tähän kevääseen hän teki ratkaisun viime vuonna.

– Ajattelin, että kotikisoihin on hyvä päättää ura. Ja muutenkin tuntui, että kolmekymppiä on sopiva rajapyykki, johon lopettaa, toukokuussa 30 vuotta täyttänyt Koskela sanoo.

Koskelan hiihtosuunnistusura oli menestyksekäs millä tahansa mittarilla mitattuna. Koskela voitti 13 arvokisamitalia ja noin 20 SM-mitalia.

MM-kisoista hän saavutti yhden kullan, viisi hopeaa ja yhden pronssin. EM-tasolta hänellä on yksi kulta, yksi hopea ja neljä pronssia. Koskela voitti myös kaksi maailman cupin osakilpailua, toisen Ylläksellä ja toisen Craftsburyssä Yhdysvalloissa.

Maailmancupin osakilpailuvoittoja Koskela pitää suuressa arvossa, sillä silloin kaikki parhaat olivat samalla viivalla.

– Vaikka se henkilökohtainen arvokisavoitto jäi saavuttamatta, olen ainakin joskus ollut paikalla olleista huipuista paras, Koskela sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jatkossa Salla Koskelan jokapäiväinen leipä eli ammattikin löytyy metsän keskeltä. Kuva: Tapio Tuomela

Sekunti

Koskela lähti hakemaan uransa huipentavaa menestystä maaliskuussa käydyistä Keminmaan MM-kisoista. Hyvin erinomaiseen kuntoon päässyt Koskela kisoissa hiihti ja suunnisti, hän oli sprintissä ja takaa-ajossa hopealla, keskimatkalla kuudes ja sprinttiviestissä viides.

Keminmaan kisoista puhuminen saa Salla Koskelan liikuttumaan, sillä henkilökohtainen kultamitali on todella lähellä. Sprintissä hän jäi kullasta vain sekunnin, takaa-ajossa hän nousi kisan kärkeen, teki pari pahaa virhettä, mutta kiri vielä hopealle.

– Väkisinkin harmittaa, että se henkilökohtainen maailmanmestaruus jäi saavuttamatta. Nyt oli paras paikka siihen, kun venäläiset eivät päässeet kisoihin, eikä lajia hallinnut Ruotsin Tove Alexandersson ollut enää mukana.

Sprintin täpärää sekunnin tappiota enemmän Koskelaa kismittää takaa-ajokisa, jossa homma oli jo melkein hanskassa.

– Sprintissä en tehnyt juuri virheitä, mutta takaa-ajon kulta meni omiin virheisiin. Oli saumat, mutta kun ei, niin ei, Koskela huokaa.

Seuraava startti soutaen

Toisaalta juuri haastavuus ja monipuolisuus ovat niitä asioita, jotka saivat Koskelan vaihtamaan päälajinsa aikoinaan maastohiihdosta hiihtosuunnistukseen.

– Pidin hiihtosuunnistuksesta siitä, että siinä täytyi koko ajan miettiä ja tehdä valintoja, kun hiihdossa piti vain painaa kovaa. Hiihtosuunnistuksessa piti lukea karttaa ja samalla miettiä, mikä on järkevin vauhti juuri tähän kohtaan. Välillä mentiin täysillä, välillä kannatti malttaa.

Koskela antaa nyt monivuotisen rajun rääkin jälkeen kropan levätä ja mielen palautua. Sohvaperunaksi hänestä ei ole, sillä hän haluaa käydä lenkeillä ja myös vaelluksilla.

Ja nähdään hänet vielä kilpailemassakin, ei tosin hiihtosuunnistuksessa, eikä hiihdossakaan.

– Aiomme osallistua poikaystävän kanssa kesällä Sulkavan soutuihin, Koskela paljastaa.

Upea ura takana

30-vuotias, syntynyt 7. toukokuuta 1992.
Ypäjäläislähtöinen, asuu nykyään Sulkavalla Etelä-Savossa.
Edusti hiihtosuunnistuksessa Lounais-Hämeen Rastia, maastohiihdossa viimeksi Keravan Urheilijoita.
13 arvokisamitalia, joista kaksi kultaista viestimitalia.
Kaksi maailmacupin osakilpailuvoittoa.
Noin 20 aikuisten SM-mitalia.
Harrastanut hiihtosuunnistuksen lisäksi hiihtoa, suunnistusta ja yleisurheilua.
Arto Lilja toimi Koskelan hisu-valmentajana, valmensi myös itse itseään.
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri.
Aikoo harrastaa jatkossa iltarasteja, vaellusta ja neulomista.

Uusimmat

Fingerpori

comic