Lounais-Häme Hattula

Satavuotiaan kauppapuutarhaliiton ammattinäyttelyssä oli ennätykselliset 200 näytteilleasettajaa

Kauppapuutarhaliitto katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Sadassa vuodessa on tapahtunut paljon, mutta viherala on edelleen voimissaan.

Ekologisuus ja viheralan uuden tuulet olivat näyttävästi esillä lauantaina päättyneessä Lepaan juhlanäyttelyssä Hattulassa.

Satavuotissyntymäpäiviään Lepaalla viettäneen Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan Jyrki Jalkasen mukaan ala on muuttunut vuosikymmenten kuluessa suomalaisen yhteiskunnan vanavedessä. Lähiruokabuumin myötä myös leikkokukkien alkuperä on alkanut kiinnostaa.

– Jos asiakkaat kysyisivät aina kukkien alkuperää, voitaisiin suomalaisia leikkokukkia viljellä paljon nykyistä enemmän. Suuret kauppaketjut olisivat jo valmiita myymään kotimaisia kukkia, mutta kotimainen tuotanto on siihen liian vähäistä, Jalkanen huomauttaa.

 

Tulppaani on käytännössä ainut kotimainen leikkokukka. Muiden leikkokukkien tuotanto on lähes loppunut. Toistakymmentä yritystä viljelee vielä pieniä määriä kukkia, mutta kenialaista halparuusua ei kotimainen ruusu voi Jalkasen mukaan enää haastaa.

Suomessa viljeltiin vielä 1990-luvulla yli 40 hehtaarin alalla ruusua, muta nyt kasvattajia on enää yksi.

– Suomessa on yritetty säästää vihreydestä, mutta vihreys on niin tärkeä asia, ettei siinä ole onnistuttu. Juuri vihreys on se joka lisää kaupunkien viihtyisyyttä, Jalkanen myhäilee.

Lepaalla järjestetyssä kasvikilpailussa kaikki käytetyt kasvit olivat kotimaista tuotantoa. Kuva: Pekka Rautiainen
Lepaalla järjestetyssä kasvikilpailussa kaikki käytetyt kasvit olivat kotimaista tuotantoa. Kuva: Pekka Rautiainen

Torstaina avattu Lepaan juhlanäyttely kokosi Lepaalle kolmeksi päiväksi peräti 200 näytteilleasettajaa.

Kasvihuoneviljelyn lisäksi paikalla luotiin katsaus alan tämän hetken suurimpiin trendeihin. Erityisen suuret haasteet tuo lämpenevä ilmasto, joka mahdollistaa uusien kasvien viljelemisen Suomessa, mutta tuo samalla myös Suomen luonnolle aivan vieraat tuholaiset.

– Myös koneet ovat muuttuneet. Ne ovat usein sähkökäyttöisiä ja entistä paljon suurempia, sillä esimerkiksi kaupunkien viheralueita hoitamassa on yhä vähemmän työntekijöitä, Jyrki Jalkanen sanoo.

Jalkasen mukaan Suomen kasvihuonetuotannosta tulee koko ajan vähäpäästöisempää. Viljely on pudottanut koko tuotantonsa ilmastovaikutusta 56 prosenttia reilussa kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan kasvihuoneissa käytetyn öljyn määrä on pudonnut jopa 85 prosenttia. Kasvihuonevihannesten hiilijalanjälki tuotekiloa kohden on puolittunut vuosikymmenen aikana.

Sutina oli melkoinen, kun messukansa pääsi kokeilemaan kaivinkonetta. Kuva: Pekka Rautiainen
Sutina oli melkoinen, kun messukansa pääsi kokeilemaan kaivinkonetta. Kuva: Pekka Rautiainen

Lepaan näyttelyssä esiteltiin kokonaan uusia kierrätysideoita. Jari Toivonen Vilikkalasta esitteli kotisäkkejä, joissa voi säilyttää niin vaatteita kuin kasvattaa tomaatteja tai kesäkukkia. Huopasäkki sopi moneen tarkoitukseen.

– Säkit on tehty PET-muovista eli sataprosenttisesti kierrätetystä polyesterimuovista. Juomapullot saamme Kiinasta, sillä Suomen PET-juomapullot kierrätetään jo kotimaassa, Toivonen kertoo.

Aivan Vilikkalan osaston lähellä oli oma osastonsa myös Suomen Uusiomuovilla, jonka kierrätysvalmentaja Katja Laitinen antoi lisää tietoa pakkauksista. Suurin osa kierrätettävistä muovipakkauksista on värittömiä, sillä teknologia ei kykene lukemaan hiilimustalla tai harmaalla värjättyjä pakkauksia.

– Moni valmistaja on jo lopettanut mustien pakkausten käyttämisen ja heidän määränsä varmasti lisääntyy, Laitinen sanoo.

Kauko-ohjattava ruohonleikkuri on varmasti paikallaan silloin, kun pinta-alaa on paljon. Kuva: Pekka Rautiainen
Kauko-ohjattava ruohonleikkuri on varmasti paikallaan silloin, kun pinta-alaa on paljon. Kuva: Pekka Rautiainen

Vaikka Lepaan näyttelyssä ihmeteltiinkin mansikka- ja luumukirsikkatomaatteja ja popsittiin vegejäätelöä ja sushia, oli paikalla jotakin tuttua ja turvallistakin. Närpiöläinen Raymond Wesander luotti nimittäin vanhoihin tuttuihin grillattuihin kasviksiin. Mies kehui estottomasti Lepaan kasvis- ja yrttivalikoimaa ja verotti niitä mahdollisuuksien mukaan.

– Suomalaisten grillaaminen on muuttunut ympärivuotiseksi. Enää ei grilliin laiteta sitä makkarapökälettä, vaan nyt grillataan monenmoisia kasviksia, Wesander kertoo.

Suurin muutos on miehen mukaan tapahtunut kuitenkin grillaajissa.

– Nyt naiset ovat vallanneet grillit ja sysänneet miehet grillien vierestä vähän sivummalle, Wesander nauraa. FL

 

Tuhat kasvihuoneyritystä

Puutarhaopetus alkoi Lepaalla vain yhdeksän vuotta ennen kuin Kauppapuutarhaliiton edeltäjä, Suomen Kauppapuutarhureiden seura, perustettiin vuonna 1919 Helsingissä.

Lepaalla on koulutettu puutarha-alan ammattilaisia jo yli sata vuotta. Se on Kauppapuutarhaliiton ensimmäisiä jäseniä.

Suomessa on kaupallisesti toimivia kasvihuoneyrityksiä tuhatkunta.

Yrityksistä noin puolet harjoittaa vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, ja puolet koristekasvituotantoa.

Kasvihuonetuotannon yhteenlaskettu pinta-ala on hieman alle 400 hehtaaria.

Tuotannossa on 250 hehtaaria on vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, 120 hehtaaria koristekasvituotantoa ja loput taimi- ja marjatuotantoa.

Kasvihuoneyritys on 3 000 neliömetrin suuruinen ja sitä hoitaa yrittäjän oma perhe.

Uusimmat