Saunamuistot elävät vielä vuosienkin päästä: Forssalaispari teki 6500 suojavisiiriä ja hankki unelmiensa Tyynen

Forssalainen Siri Hietamäki ei kerro aikuisiällä olleensa mitenkään erityisen kova saunoja. Pienenä hän saunoi lapsuudenkotinsa rantasaunassa ja pulahteli uimaan sen edustalla olleeseen järveen, mutta vartuttuaan saunominen jäi vähiin.

Lapsuudesta Hietamäellä on yksi erityisen vahva muisto saunaan liittyen.

– Olin alle kymmenvuotias, kun tätini mies toi mummolani pihalle tynnyrisaunan. Sitä ei koskaan edes lämmitetty, mutta muistan edelleen niin hyvin, kuinka istuin siellä kylmässä saunassa ja haaveilin, että voi kunpa joskus saisin oman tynnyrisaunan, Hietamäki sanoo.

Haaveesta tuli myöhemmin Hietamäen ja hänen miehensä Antti Mattilan yhteinen. Unelma kävi toteen heinäkuussa, kun pariskunta hankki tynnyrisaunan pihalleen Forssan Kalsuun. Hietamäki oli Mattilan avustuksella valmistanut forssalaiselle C.P.E. Productionille 6500 suojavisiiriä, joiden tuotot päätettiin jo etukäteen käyttää Hietamäen unelman toteuttamiseen.

Tynnyrisauna nimettiin Tyyneksi

Uuden puulämmitteisen saunan myötä vuosien varrella kadonnut saunomisinto syttyi uudelleen.

– Vanhassa sähkösaunassa emme käyneet edes kerran viikossa, mutta tynnyrisaunassa aluksi saunoimme lähes joka ilta, nytkin lähes joka toinen ilta, Mattila kertoo.

Tynnyrisauna on sekä Hietamäelle että Mattilalle aikuisiän ensimmäinen puusauna. Pihapiirin punainen tulokas oli niin odotettu, että sille annettiin nimikin: Tyyne.

Tyynen löylyt vievät heti Hietamäen ajatukset erityisesti kotipihan rantasaunassa koettuihin hetkiin.

– Saunominen oli lapsuudessa viikon kohokohta, sauna lämmitettiin meillä joka lauantai. Se oli sellaista ihanaa yhdessä oloa. Jos äiti ja isä sanoivat, että tänä lauantaina ei lämmitetäkään saunaa, lämmitin sen itse jo pienenä lapsena ja kannoin vesiä järvestä, Hietamäki muistaa.

Sauna on hyvin moniaistillinen kokemus

Laura Seesmeri Turun yliopistosta on kirjoittanut suomalaisten saunomiskokemuksista väitöskirjan. Seesmeri kertoo, että vahvat saunamuistot lapsuudesta ovat hyvin yleisiä.

– Saunomiseen liittyy monella nostalgiaa, ja se on helppo kokea uudelleen samanlaisena kuin lapsena, Seesmeri toteaa.

Seesmeri vertaa saunomista esimerkiksi tiettyyn ruokaan tai musiikkiin, joista yhtä lailla voi olla vahva muisto vuosien takaa, mutta joiden toisintaminen on hankalampaa.

– On helppo humahtaa vanhaan saunamuistoon, kun saunominen on niin moniaistillinen kokemus. Karjalanpiirakan syönti liittyy makuaistiin ja pelimanniviulun soittaminen kuuloaistiin, mutta saunassa kokee samaan aikaan kaikkia aisteja.

Karjalanpiirakka saattaa maistua samalta kuin lapsuudessa, mutta esimerkiksi paikka ja äänet voivat olla täysin erilaiset, jolloin muistoon sukeltaminen jää vaillinaiseksi.

Vaikka saunat ovat kehittyneet, kuumuus, kosteus, iholla virtaava hikipisara ja kiukaan äänet eivät ole juurikaan muuttuneet. Tällöin muistoihin kiinni pääseminenkin on helpompaa. Etenkin jos saunassa sulkee silmänsä ja unohtaa näköaistin, voi paikan kuvitella olevan millainen muistojen sauna tahansa. Nykysaunan seinät eivät välttämättä tihku pihkaa tai saunassa ei tuoksu terva tai koivuvihta, mutta hajuja on nykyaikana helppo simuloida.

– Hajujen toisintaminen näkyy kaupoissa: Kun aiemmin saunahyllyillä oli aforismitauluja, saunamittareita ja pellavaliinoja metritolkulla, nyt tilalla on paljon erilaisia saunatuoksuja, joilla voi edistää aistillista aikamatkaa.

 

Puusaunassa saunakokemus alkaa jo ennen riisuutumista

Sauna oli vielä muutama vuosikymmen sitten suomalaisillekin lähinnä pakollinen pesupaikka, kun muitakaan mahdollisuuksia hygienianhoitoon ei juuri ollut. Nyt se on kuitenkin saanut myös uuden ulottuvuuden henkisyyden ja mielen nautinnon tavoittelun kautta.

– Henkisyyteen taas liittyvät nostalgia ja muistoissa oleminen, Seesmeri selittää.

Tynnyrisaunassa myös Hietamäestä ja Mattilasta on tullut nautiskelijoita. Jos sähkösaunassa käyminen oli välillä lähinnä pikainen pesureissu, nyt Tyynessä vieraillessa viivytellään. Nautiskelu alkaa jo ennen lämpötilan nousua.

– Kuten lapsena lämmitin saunaa, nytkin koko saunan lämmittämisen prosessi on osa kokemusta. Lämmittäminen, veden kantaminen ja odottaminen luovat alkutunnelmaa.

Hietamäen mukaan Tyynessä kiireet ja mahdolliset murheet unohtuvat ja saa olla jossain toisessa paikassa tai ajassa hetken aikaa.

– Kun lämmin ilma kiertää tynnyrisaunassa, tuntuu kuin joku halaisi löylyn syleillessä. Tämä sauna on meille kuin lottovoitto, Hietamäki hymyilee. _FL

Lue myös: Pääseekö saunominen kulttuuriperintökohteeksi? – Perinteinen thaihieronta lisättiin Unescon luetteloon (FL 15.12.2019)