Lounais-Häme Forssan seutu

Seudullinen rakennus- ja ympäristövalvonta tavoittelee yhteneväisyyttä taksoihin – Yhteistoiminnassa on vielä hiottavaa

Seudullinen rakennus- ja ympäristövalvonta tavoittelee yhteneväisyyttä taksoihin.
Yhteistyö sujuu seudullisessa ympäristö- ja rakennusvalvonnassa. Pikapalaverissa johtava rakennustarkastaja Jukka Laaksonen (vas.), ympäristötarkastaja Erja Klemelä, ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Åberg ja rakennustarkastaja Raimo Huotelin. Kuva: Lassi Puhtimäki
Yhteistyö sujuu seudullisessa ympäristö- ja rakennusvalvonnassa. Pikapalaverissa johtava rakennustarkastaja Jukka Laaksonen (vas.), ympäristötarkastaja Erja Klemelä, ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Åberg ja rakennustarkastaja Raimo Huotelin. Kuva: Lassi Puhtimäki

Forssan seudun rakennus- ja 
ympäristövalvonnalla on takanaan ensimmäinen toimintavuosi. Yhteinen rakennus- ja ympäristövalvonta on saanut valtaosin hyvää palautetta.

Toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen.

Kukin kunta päättää ympäristö- ja rakennusvalvonnan taksoistaan ja muista maksuistaan. Niiden soveltamisessa on kunnittain myös hiukan eroa.

Lue lisää: Yhdistyminen voimaan vuoden 2019 alussa.

Yhtenäistämisessä vielä töitä

Koko yksiköstä vastaava ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Åberg ja rakennusvalvontaa vetävä johtava rakennustarkastaja Jukka Laaksonen toteavat, että tavoitteena on tänä vuonna päättää taksoituksen selkeyttämisestä ja yhtenäistämisestä mahdollisimman suurelta osin.

– Maksunhan pitäisi perustua tehtyyn työhön, Salminen-Åberg toteaa.

– Kun on sama toimenpide, saisi olla samanlainen käsittely.

Uusi taksoitus voisi tulla voimaan ensi vuoden alusta, kunhan käsittely etenee tänä vuonna lautakunnissa. Forssan seudun kunnissa ovat omat rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisensa kuten lautakunnat ja jaokset, vaikka tehtävien hoidosta vastaa Forssan kaupunki.

Rakennusjärjestys- ja ympäristölupamääräyksiä on myös tarve yhtenäistää ja kirjata niihin lainsäädännön kautta tulleita muutoksia.

Asiakkaat positiivisina

Asiakkaat ovat suhtautuneet kunnalliseen yhteistoimintaan yllättävän myönteisesti. Heiltä on tullut jopa kiitosta. Yleensä aina on joku kaupungintalolla paikalla.

Naapurikunnissa jokunen asiakas on käynyt kääntymässä vanhassa paikassa kunnantalolla, ennen kuin on tajunnut tulla tai ottaa yhteyttä Forssan kaupungintalolle.

Eniten yllättyneitä on ollut kesäasukkaissa, jotka eivät paikallista uutisointia tai tiedotusta juuri seuraa.

Lomatuurauksetkin hoituivat yksikössä pääosin hyvin.

Kuntien luottamushenkilöiden käsityksiä yksikön toiminnasta on kuultu seurantaryhmässä, jonka toinen kokous on luvassa helmikuun alussa. Ennakkoon pelkoa oli ison yksikön byrokratiasta, mutta se ei ole kasvanut.

Seudullinen yksikkö on herättänyt huomiota ja kiinnostusta aina Hämeen liitossa ja Rakennustarkastusyhdistyksessä asti.

Lupamäärä vaihtelee vuosittain

Rakentamisen määrä vaihtelee vuosittain ja täten myös kuntien tulot rakennusluvista, mihin myös luottamushenkilöt ovat kiinnittäneet huomiota.

Yksikön kustannukset jaetaan kuntien kesken osaltaan väkilukuun perustuen ja osaltaan edellisen vuoden lupien ja valvontakohteiden määriin perustuen.

Jukka Laaksonen toteaa, että rakentamisen kannalta kulunut vuosi seudulla oli varsin hyvä, ei huippu muttei huonokaan. Uudella kerrosalalla laskien vuosi oli edellisvuotta huomattavasti parempi Forssassa ja Humppilassa, eikä Tammelakaan kauas jäänyt.

Joka kunnassa on ollut erilaista rakentamista. Toisaalla teollisuusrakentamista, toisaalla omakoti- ja palvelutalorakentamista.

Täyteen miehitykseen

Lupakäsittelyajat ovat olleet rakennuslupien osalta 13–16 vuorokautta, missä viivästystä on tuottanut yhden tarkastajan siirtyminen toisiin tehtäviin.

Laaksonen huomauttaa, että rakennuslupien käsittelyaika kestää valtakunnallisen vertailun.

Seudullisella ympäristö- ja rakennusvalvonnalla on tällä hetkellä yhdeksän tekijää. Täydestä miehityksestä uupunut yksi ympäristötarkastaja on aloittamassa työnsä helmikuussa.

Rakennus- ja ympäristötarkastajien lisäksi yksikössä on kaksi lupasihteeriä, jotka ovat olleet täystyöllistettyjä.

Yksikön vahvuutena on mahdollisuus hyödyntää henkilöstön erikoistumista. Yhteistyö on tiivistä, kun tekijät ovat samoissa tiloissa.

Salminen-Åberg ja Laaksonen myöntävät kumpikin kuvitelleensa, että olisivat ehtineet tehdä vuoden aikana muutakin kuin huolehtia nopeasti kootun uuden yksikön käytännön organisoinnista ja juoksevien tehtävien hoidosta. Tehtävää oli tietojärjestelmien käyttöoikeuksista alkaen.

Salminen-Åberg toteaa, että asiointiin ja informaation kulkuun viiden kunnan hallinnon kanssa kuluu aikaa.

– Aikaa myöten tämä varmaan joustavoituu. FL

Fingerpori

comic

Näkoislehti

25.2.2020

Uusimmat