Lounais-Häme

Seurakuntaliitos/yhtymä selvitykseen

Forssan seurakunnan kirkkoneuvosto on esittänyt Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulille selvitysmiehen nimeämistä rovastikuntaan. Selvitysmies puntaroi mahdollisen seurakuntayhtymän tai seurakuntien yhdistymisen etuja ja haittoja.

Ajatuksena on, että ensi kevään loppuun mennessä luottamushenkilöt voisivat päättää mahdollisista toimista selvityksen ja lausuntojen jälkeen. Aikaisimmillaan hallinto voisi muuttua ensi vuoden syksyllä.

 

Naapuriseurakunnista Tammela, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä ovat kannattaneet selvitysmiehen kutsumista, osin varauksin. Someron seurakunta ei ole halukas lähtemään selvitykseen mukaan, mutta selvitysmies ottanee kuitenkin kantaa Someron rooliin.

Jokioisten seurakunnan kirkkoneuvosto on edellyttänyt, että vaihtoehtojen selvitys tehdään toiminta edellä ja ilman, että seurakunnan/seurakuntayhtymän veroprosentti on ennalta määrätty. Forssan seurakunnan tuloveroprosentti on valtakunnan keskiarvossa, 1,4:ssä, mutta naapurikunnilla veroprosentti on selvästi korkeampi.

Forssan kirkkoherra, lääninrovasti Esa Löytömäki arvioi, että seurakuntatoimintoja yhdistämällä veroprosenttia voitaisiin laskea toimintoja heikentämättä.

-Rakenneselvitykseen liittyy paljon mielikuvia ja pelkoja, joita pitäisi purkaa.

 

Ratkaisuihin vaikuttavat niin kuntapuolen asiat kuin identiteettikysymyksetkin. Keskusteluyhteydet seurakuntien välillä ovat hyvät, vaikka Forssan seurakuntaa on välillä kuvattu kuin käenpojaksi maalaisseurakuntien keskellä.

Seurakuntaliitos lienee monille pitkän linjan luottamushenkilöille kova pala. Helpompi olisi päättää seurakuntayhtymästä. Haasteena on seurakuntayhtymän moniportaisen hallinnon raskassoutuisuus, ellei perussäännöstä saada kevyttä.

On myös mahdollista, että Jokioinen, Humppila ja Ypäjä muodostaisivat yhden seurakunnan, joka olisi seurakuntayhtymässä Forssan ja Tammelan kanssa. Se tarkoittaisi käytännössä seurakuntien yhteistä taloustoimistoa, kiinteistöjen hoitoa ja hautatointa sekä tiiviimpää toiminnallista yhteistyötä.

 

Seurakuntien rakenteiden uudistamista rovastikunnassa vauhdittavat rakenteelliset uudistukset kirkon hallinnossa.

Kirkon palvelukeskus (Kipa) on tämän vuoden alusta tuottanut valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakunnille, mikä mahdollistaa ja edellyttääkin Löytömäen mukaan talouspuolen tiivistämistä paikallisesti, kun asiat hoidetaan toisin kuin ennen.

Lisäksi kirkonkirjojen ylläpito on suunniteltu siirrettävän 2019 alueellisiin keskusrekistereihin. Tampereen hiippakunnassa olisi keskusrekisteri Tampereella, Lahdessa ja ehkä Hämeenlinnassa. Muutokset vaikuttavat paikalliseen työvoimaan. Lounais-Hämeen toiveissa on saada sivutoimipiste Forssaan. Löytömäki pitää sivutoimipistettä todennäköisenä.

Virkatodistusten ja sukuselvitysten tilaaminen onnistuu jatkossa yhden luukun periaatteella. Asiointi sujuu pitkälti sähköisesti tai puhelimitse.

Uudistuksesta huolimatta seurakuntatoimistot/ kirkkoherranvirastot on Löytömäen mukaan pidettävä edelleen auki tiettyinä päivinä viikossa. Seurakunnissahan vastataan edelleen kirkollisista toimituksista ja niiden tilavarauksista.

 

Talouden ja toiminnan sopeuttamista vaatii myös paikallisten seurakuntien vähenevä jäsenmäärä. Lounais-Häme on muuttotappioaluetta. Lisäksi kuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin syntyvyys ja kirkosta erotaan enemmän kuin liitytään.

Rovastikunta ei ole tulevaisuuden muutospaineissa yksin. Hiippakunnassa on käynnissä useita rakennemuutoshankkeita.

Lääninrovasti Esa Löytömäki tähdentää, ettei uudistusta mietitä vain seurakunnan työntekijöitä, hallintoa ja taloutta ajatellen.

-Uudistuksen tarkoitus ei ole, että seurakuntien läheisyys ihmisille häviää. Omien nimikkotyöntekijöiden pitää aina säilyä. Ihmisten pitää jatkossakin saada seurakunnasta kokemus, että läheltä löytyy tuki ja turva.

 

Tammelan rovastikunnasta valmistui vuosi sitten rakenneselvitysraportti, joka vertaili sopimusyhteistyötä, seurakuntayhtymää ja yhdistymistä. Raportin mukaisesti johtavat viranhaltijat ovat lääninrovastin johdolla jatkaneet tulevaisuustyöskentelyä. Alkuvuodesta luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat puivat jatkoa kokoontumisessaan Jokioisilla.

Rakenneselvityksen taustalla oli Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokouksen linjaus, jonka mukaan seurakuntien on tehtävä paikallisesti omat tarvittavat rakenneratkaisunsa. Varsinkin pienet seurakunnat ovat haavoittuvia ja kamppailevat talouden, toiminnan ja rakennuskantansa kanssa.

Seudun seurakunnilla on nykyisin yhteistyösopimukset sairaalasielunhoidosta, perheasian neuvottelukeskuksesta ja palvelevasta puhelimesta, mutta yhteistyö ei ole juurikaan laajemmalle levinnyt.

-Mielestäni nykyiset rakenteet vievät rahaa ja ehkäisevät yhteistyötä, Löytömäki summaa. FL

 

Uusimmat