Lounais-Häme Forssa

Seuroista on paljon muuhunkin kuin tulosurheiluun

Vetoa ja pitoa -hanke kehittää seuroja Lounais-Hämeessä.
Turun ammattikorkeakoulun lehtori Jaakko Haltia avasi Vetoa ja pitoa -hankkeen tavoitteita alueen seuraväelle.

Urheiluseurat ovat suurten haasteiden edessä. Vapaaehtoisia on yhä vaikeampi saada toimintaan mukaan, ja pitkäkestoinen sitoutuminen on vaihtunut projektiluonteiseksi talkootyöksi.

Pyyteettömät urheilun tukijat ovat harvassa, kun yhä useammin yritykset odottavat panostukselleen selkeää vastiketta. Julkinen sektorikin on murroksessa, eikä sen varaan voi laskea.

Forssan seudulla eilen todenteolla käyntiin polkaistu Vetoa ja pitoa -hanke avittaa seuroja. Turun ammattikorkeakoulun ja LounaPlussan rahoittama hanke haluaa synnyttää seurojen ja niiden sidosryhmien välille win-win-tilanteen. Vetoa ja pitoa tuottaa seuroille uutta osaamista ja ymmärrystä eri sidosryhmien kanssa toimimisessa, vahvistaa yhteisöjen elinvoimaa sekä levittää toimivia käytäntöjä ja ehkäisee pullonkauloja.

Hanketta vetävän Turun ammattikorkeakoulun lehtorin Jaakko Haltian mukaan jatkossa menestyvät ne seurat, jotka kehittävät toimintaansa. Seurat voivat olla paljon enemmän kuin tulosurheilun pyörittäjiä.

 

Urheiluseurat eivät ole haasteiden edessä aseettomia. Monilla seuroilla on pitkä, sukupolvia kattava historia alueella toimimisesta. Seurat ovat myös keskeisiä toimijoita alueella, mikä antaa niille mahdollisuuksia alueen elinvoimaa parantavien palvelujen kehittämiseen.

Englannissa ja Keski-Euroopassa seurojen toiminta on laaja-alaisempaa kuin Suomessa. Haltia otti esimerkiksi englantilaisen, jalkapallon kolmosdivisioonajoukkuetta pyörittävän Fleetwood Town FC:n. Osakeyhtiönä toimivan seuran yhteydessä on Community Trust -yhdistys, joka etsii rahoitusta erilaisiin yhteiskuntavastuuprojekteihin. Yhdistys työskentelee kehitysvammaisten kanssa, tekee yhteistyötä yksityiskoulujen kanssa ja auttaa muutenkin ympäristöään monella tavalla.

– Seurassa on ymmärretty se, että jalkapalloa ei kannata markkinoida jalkapallolla niille, jotka eivät pidä pallon potkimisesta, vaan siellä tehdään hyvää ja haetaan tukea sitä kautta, Haltia sanoi.

 

Läheltäkin löytyy hyvä esimerkki seuratoiminnan onnistuneesta kehittämisestä. Vihtiläinen Nummelan Palloseura on muutamassa vuodessa nostanut harrastajamääränsä 450:stä yli 800:aan. Seuralla on kuusi päätoimista työntekijää.

NuPS on rohkeasti laajentanut reviiriään. Se on vienyt jalkapallotoiminnan päiväkoteihin ja alakouluihin, osallistuu Liikkuvaan kouluun, vetää aikuisille pallokerhoja ja järjestää oppisopimuskoulutusta. Eniten se on saanut kiitosta vanhusten parissa tehtävästä työstä.

NuPS liikuttaa jo neljättä vuotta kotiin jääneitä vanhuksia. Viikoittain seurasta vieraillaan noin 50 ikäihmisen luona; juodaan kahvit, kuntoillaan kevyesti ja vaihdetaan kuulumisia. Palvelu on todella pidetty, ja se on parantanut ikäihmisten kuntoa ja elämänlaatua. Rahoitus tulee paikalliselta säätiöltä ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlta.

– Tämä vaatii paljon työtä, rahoituksen hakemista, raporttien laatimista ja rekryjä, mutta on sen arvoista, vakuutti kehittämispäällikkö Timo Tuomi Nummelan Palloseurasta ja Vihdin kaupungilta. FL

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic