Lounais-Häme Forssa

Seutukaupungit eivät tyydy mopen osaan – Niin Forssa, Somero kuin Loimaakin kaipaavat yhteistyöstä lisää elinvoimaa

Suomessa on herätty toimiin seutukaupunkien aseman parantamiseksi. Niin Forssa, Somero kuin Loimaakin kaipaavat yhteistyöstä lisää elinvoimaa.
Seutukaupunki Forssan ytimessä on Kehräämö, jossa toimii myös seudulle elintärkeä Hämeen ammattikorkeakoulu. Kuva: Lassi Puhtimäki
Seutukaupunki Forssan ytimessä on Kehräämö, jossa toimii myös seudulle elintärkeä Hämeen ammattikorkeakoulu. Kuva: Lassi Puhtimäki

Seutukaupungeille on usein jäänyt mopen osa isojen kaupunkien varjossa, vaikka Suomen 56 seutukaupungissa on lähes 350 000 työpaikka ja niissä elää liki miljoona ihmistä. Seutukaupunkien pärjäämiseksi ja elinvoiman parantamiseksi on sittemmin laadittu seutukaupunkiohjelma ja hiljan valmistui sen toimeenpano-ohjelma.

Seutukaupunkiohjelman toimeenpano-ohjelma ohjaa seutukaupunkeja edistämään toimintaansa omaehtoisesti sekä sopimuksellisen kumppanuuden ja verkostokehittämisen avulla.

Seutukaupungit eivät ole maakuntiensa keskuksia vaan pienempiä talousalueensa palveluiden ja teollisuuden keskittymiä. Niihin lukeutuvat mm. naapurikaupungit Forssa, Loimaa, Somero sekä naapurustosta Riihimäki, Salo ja Akaa.

Tunnista ja tunnusta

Seutukaupunkiohjelma tiivistyy toimeenpano-ohjelmassa 20 toimenpiteeksi. Se sisältää myös 31 omaehtoisen kehittämisen toimenpidettä eri aihepiireittäin. Menestys rakentuu omien vahvuuksien tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

Toimenpiteitä hioi kevätkauden työ- ja elinkeinoministeriön asettama valmisteluryhmä, joka luovutti toimeenpano-ohjelmansa kesäkuun lopussa.

Valmisteluryhmän puheenjohtaja, konkaripoliitikko Olavi Ala-Nissilä Loimaalta pitää esityksistä olennaisena seutukaupunkifoorumin perustamista.

Pari kertaa vuodessa kokoontuva seutukaupunkifoorumi käsittelisi seutukaupunkien tilannetta ja tarvittavia toimenpiteitä ja tiivistäisi valtion ja seutukaupunkien yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Koulutuksen merkitys

Huolia aiheuttaa seutukaupunkien väestökehityksen lisäksi työvoiman saatavuus sekä siihen liittyen koulutuksen tulevaisuus, kun ammattikorkeakoulutusta on keskitetty ja ammatillista koulutusta reivattu. Korkeakoulujen ja alueiden yhteistyötä halutaan parantaa.

On tarve selvitykselle, joka kartoittaa seutukaupunkien mahdollisuuksia hyödyntää yliopistojen ja korkeakoulujen strategista rahoitusta ja yhteistyömahdollisuuksia sekä teknologian ja tutkimuksen kehittämisrahoitusta.

Yhteiskunnan on Ala-Nissilän mukaan tuettava seutukaupunkeja, oman alueensa osaamiskeskittymiä, jottei koulutus karkaisi.

– Osaaminen, koulutus, innovatiivinen toiminta ja niiden rahoitus ovat erityisen tärkeitä seutukaupungeille.

Koulutuksen ohella edistettävää on hänen mukaansa Jokioisilla vaikuttavan Luonnonvarakeskuksen ja Loimaalla Ruokaviraston siementarkastusyksikön tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä muussakin tutkimus- ja innovaatiotoiminnoissa.

Seuduilla on vahvat etunsa

Kehityskohteisiin lukeutuu seutukaupunkien aseman ja tunnettavuuden parantaminen osana kansallista kaupunkipolitiikkaa sekä erillisen määrärahan varaaminen seutukaupunkihankkeisiin.

Seutukaupungeilla on myös valttinsa. Teollisuuslaitoksia ja vientiteollisuuttakin on paljon seutukaupungeissa, koska niiden etuina ovat isoja kaupunkeja halvempi kustannustaso ja edullisemmat asumiskulut sekä henkilökunnan sitoutuneisuus.

Seutukaupungit ovat Ala-Nissilän mukaan avainasemassa Suomen pitämisessä laajalti asuttuna

Koronakriisin aikana lisääntynyt etätyö on saanut hänen mukaansa ihmiset huomaamaan, että seutukaupungeissa asuminen on paitsi edullista myös luonnonläheistä, yhteisöllistä ja turvallista.

Seutukaupungit asettavat nyt toiveensa eduskunnassa laadittavaan asuntopoliittiseen selontekoon.

Yhdessä enemmän

Ala-Nissilä tulkitsee, että ministeriöt ovat sitoutuneet seutukaupunkiohjelman toteutukseen, koska ohjelmaa on sorvattu yhteistyössä keskeisten ministeriöiden kanssa ja seutukaupunkiohjelmasta on kirjaus hallitusohjelmassa.

– Seutukaupungit voivat muodostaa omia verkostojaan koko maahan, hän toteaa.

Naapuriseutukaupungit Forssa, Somero ja Loimaa voisivat hänen mukaan löytää yhteisiä teemoja ja vaikuttamisen paikkoja esimerkiksi tieasioista, biotaloudesta ja ruoantuotannosta.

– Yhdessä on enemmän voimaa.

Seutukaupunki seudulla

Päättäjät ja kuntalaiset seutukaupungeissa pitää hänen mukaansa osallistaa seudulliseen kehittämistyöhön nykyistä enemmän.

– Eivät kaikki valtuutetutkaan nyt tiedä olevansa seutukaupungissa.

– Forssassa on ymmärretty hyvin se, että seutukaupungin pitää tehdä ympäristönsä kanssa yhteistyötä.

– Ei ole oikeastaan seutukaupunkia ilman seutukuntaa. FL

Mikä ihmeen seutukaupunki?

Suomessa on 56 seutukaupunkia, joissa elää noin miljoona ihmistä.

Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia, mutta eivät ole maakuntien keskuksia.

Seutukaupunkeja ovat mm. Forssa ja Riihimäki sekä Loimaa, Somero, Salo ja Akaa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta kiinnitti vuonna 2015 huomiota seutukaupunkien elinvoimaisuuteen ja taloudelliseen pärjäämiseen.

Valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö kutsuivat kaupunkineuvos Antti Rantakokon selvittämään mm. sitä, miten seutukaupungit pääsisivät nykyistä paremmin osaksi talouskasvua.

Selvitys johti seutukaupunkiohjelman valmistumiseen kesällä 2018.

Työryhmä sai kesällä 2020 valmiiksi seutukaupunkiohjelman toimeenpano-ohjelma vuosille 2020–2022. Ohjelman otti vastaan elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Sanna Marinin hallitusohjelmassakin on kirjaus seutukaupunkiohjelmasta ja tuesta seutukaupunkien yhteisten kehittämisstrategioiden laadintaan ja verkostomaiseen toimintaan.

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic