Lounais-Häme

Siellä, missä sielu lepää

Kyynäränjärvi ja Liesjärvi ovat peilikirkkaita ja tyyniä.

Lempi Tiilikainen kulkee kahden järven väliin muodostunutta harjua pitkin ja tekee huomioita ympäristöstään.

-Suopursu kukkii niin kauniisti, hän sanoo.

-Vesi on taas laskenut. Katsopa, miten korkealle se toisinaan nousee. Kivissä näkyvät rajat,

Liesjärven kansallispuisto on helteisenä aamupäivänä kauneimmillaan. Aurinko siivilöityy vanhojen mäntyjen välistä ja Liesjärvi liplattaa hiljaa, kun Kyynäränjärvi laskee siihen.

Tiilikaisen mielestä Liesjärven kansallispuisto on aina kaunis. Se on hänen lapsuudenmaisemansa. Hänen sukunsa juuret lepäävät näillä mailla.

Tiilikaisen äiti syntyi 1900-luvun alussa Korteniemen perinnetilalla, joka on tänä päivänä osa kansallispuistoa. Perinnetilalla eletään yhä siten kuin 1910-luvulla. Siellä järjestetään pitkin kesää tapahtumia, joissa esitellään perinteisiä kädentaitoja.

-On jännää käydä tilalla ja ajatella, että juuri näin meidän äiti aikoinaan eli tässä paikassa.

Myöhemmin äiti siirtyi nykyisen kansallispuiston rajalle asumaan. Tontti jaettiin sittemmin 10 osaan ja Tiilikainen omistaa niistä yhden. Hän pitää siinä kesämökkiään ja suurta puutarhaansa.

Harva retkeilijä ymmärtääkään, miten paljon näillä seuduilla elää muistoja. Joskus Tiilikainen kertoo omiaan vastaantulijoille.

Lapsena hän pulahti Liesjärven aaltoihin juuri tuosta kohtaa, jossa nyt iäkäs mies avaa veneensä solmua lähteäkseen soutamaan. Kopinlahdeksi tätä paikkaa kutsutaan.

Ja tuolla toisella puolella Tiilikainen on katsellut monena syysiltana laskevaa aurinkoa ja nousevaa kuuta.

-Minä soudin ja mies virvelöi. Saimme iltapalaksi lahnaa, haukea tai ahventa. Ne tietysti savustettiin tai tehtiin keitoksi.

Pariskunta vei perheensä usein telttailemaan. Kerran he viettivät jopa kaksi viikkoa Savilahden saaressa. Saari näkyy juovan kohdalla olevalta sillalta, jonka alla kaksi järveä yhdistyy.

Miehen kuolemasta on 14 vuotta ja lapset ovat lentäneet pesästä. Liesjärven kansallispuisto ja rakkaus siihen ovat jääneet.

-Mieluiten lähtisin täältä niin, että voisin loppuun asti tulla tänne sillalle. Olisi surkeaa, jos en joku päivä pääsisikään tänne.

Vaikka Tiilikaisella on Liesjärven kansallispuistoon erityinen suhde, hän ei ole ainoa, joka hurmaantuu puiston maisemista. Viime vuonna Liesjärven kansallispuistossa kävi arviolta 40000 kävijää. Määrä kasvaa jatkuvasti ja yhä useampi kävijä on pääkaupunkiseudulta.

Tiilikaisen mielestä on pötypuhetta, että ihmisen suhde luontoon on heikkenemässä. Hän näkee näillä poluilla jatkuvasti luonnosta innostuneita retkeilijöitä.

Retkeilijät kunnioittavat luontoa nykyisin aiempaa enemmän. He eivät polta kansallispuiston puita, niin kuin joskus Tiilikaisen nuoruuden aikana tehtiin. He eivät roskaa tai telttaile muuta kuin telttailuun varatuilla paikoilla. Näillä poluilla käyttäydytään hyvin.

-Kovin oli erilainen meno joitakin vuosikymmeniä sitten. Juovan läpi ajettiin jopa autolla, vaikka vesi oli korkeammalla kuin nyt.

Ei Tiilikainen väitä, etteikö noina aikoina olisi arvostettu luontoa. Luonto koettiin kuitenkin eri tavalla kuin nykyisin. Ihmiset saattoivat tulla pelkästään telttailemaan. Tänä päivänä on yleisempää kävellä poluilla ja nauttia samalla liikunnasta.

Liesjärven kansallispuistoon onkin rakennettu uusia polkuja lähivuosien aikana. Tästä huolimatta Kyynäränharjua voidaan pitää yhä Liesjärven kansallispuiston suosituimpana retkikohteena. Sen kaunein paikka sijaitsee juuri tässä sillalla.

Jos täältä jatketaan kolmisen kilometriä Korteniemen perinnetilan suuntaan, avautuu täysin toisenlainen maisema.

Ahonnokassa kohoaa ikikuusikko ja sen varjossa asustaa lukuisia eliöitä. Rauhoitetut tikkalajit koputtavat ikivanhoja puita ja kolohaapojen juurilta voi löytää liito-oravan keltaisia papanoita.

Ahonnokan reitillä saattaa tavata ohiliitävän huuhkajan tai illan hämärtyessä pesäkolostaan kömpivän mäyrän.

Liesjärven kansallispuiston ominaispiirre onkin sen monimuotoisuus. Alueella on vanhaa ja nuorta metsää, useita kilometrejä kaunista rantaviivaa, harjua ja ylänkömaisemaa.

-Ihmiset ovat rakastaneet näitä seutuja niin pitkään kuin minä muistan. Luonto on aina kiinnostanut, Tiilikainen pohtii.

Liesjärven kansallispuiston perustaminen osuu juuri niihin aikoihin, kun Suomessa huolestuttiin luonnontilassa olevien alueiden vähenemisestä. Vuonna 1956 Suomeen perustettiin seitsemän kansallispuistoa, joista yksi oli Liesjärven kansallispuisto Tammelassa.

Tarve puistojen perustamiselle syntyi, sillä ihmisen kädenjäljen uskottiin näkyvän jo lähes kaikkialla ja maamme alkuperäisen luonnon ajateltiin katoavan.

Tuota aktiivista kansallispuistojen perustamisvaihetta voidaan pitää Suomen kansallispuistojen toisena aaltona. Ensimmäiset kansallispuistot perustettiin jo 1938.

Tavoite alkuperäisen ja koskemattoman luonnon arvosta on toteutunut ainakin Liesjärvellä. Tiilikainen ei muista, että oikeastaan mikään olisi muuttunut Kyynäränharjun maisemissa sitten lapsuusvuosien. Ainoastaan alueen arvostus on kasvanut.

-Lapsena kuvittelin, että koko maailma näyttää tältä. Vasta kun muutin Saloon kurajoen varrelle, ymmärsin Liesjärven kansallispuiston arvon.

Nykyisin nämä maisemat ovat niitä, joissa Tiilikainen tuntee olevansa kaikista eniten oma itsensä. Täällä hän rauhoittuu ja hänen ajatuksensa saavat tilaa. Hän voi matkata lapsuusvuosiin tai niihin iltoihin, kun oltiin lähdössä tansseihin ja pestiin tukka järvivedellä. Vesi teki hiuksista pehmeät.

Nämä maisemat ovat Tiilikaisen omia. Täällä hänen sielunsa lepää. FL

Jutussa on käytetty lähteenä Hämeen luontokeskuksen palvelupisteen hoitaja Titta Jylhäkangasta sekä luontoon.fi -sivustoa.

Mikä on kansallispuisto?
Suuri, yli 1000 hehtaarin luonnonsuojelualue, joka on myös retkeilijöille avoin.Ensisijaisena tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus.Toimii myös virkistäytymispaikkana.Perustetaan aina valtion maalle lailla.Ovat kansallisesti tai kasainvälisesti arvokkainta osaa luonnostamme.Yleensä kansallismaisema tai sisältää muita luonnonnähtävyyksiä.Hoitamisesta vastaa Metsähallituksen luontopalvelu.Kansallispuistoissa kirjattiin viime vuonna noin 2,6 miljoonaa käyntiä.

Uusimmat