Lounais-Häme Forssa

Sielultaan ja sydämeltään opinto-ohjaaja – Tarja Koskinen palkittiin vuoden 2020 opona

Tarja Koskinen tuli opinto-ohjaajaksi Hamkiin Forssaan syksyllä 2018, ja hän on työskennellyt opinto-ohjaajana kaikkiaan jo 27 vuoden ajan.
Tarja Koskinen työskentelee opinto-ohjajana kestävän kehityksen koulutusohjelmassa. Kuva: Tapio Tuomela

”Olen sielultani ja sydämeltäni opinto-ohjaaja.” Näin sanoo vuoden 2020 opinto-ohjaajana palkittu Tarja Koskinen, joka työskentelee kestävän kehityksen koulutusohjelmassa Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan kampuksella.

– Opinto-ohjaajan työssäni on palkitsevinta opiskelijoiden kohtaaminen. Tuen opiskelijaa hänen opinnoissaan ja autan häntä uravalinnassa niin, että hän voi löytää merkityksellisen paikkansa työelämässä, Koskinen sanoo.

Opiskelijat saavat opinto-ohjaajalta ryhmäohjausta ja henkilökohtaista ohjausta. Koskinen auttaa opiskelijoita myös suunnittelemaan oman yksilöllisen opintopolkunsa. Opinnot kestävät neljä vuotta, ja kahden viimeisen vuoden aikana opiskelijat voivat valita itse opintonsa. Suurin osa opiskelijoista on 25–40-vuotiaita, ja osalla on myös perhe tai työ, joiden oheen opinnot sovitetaan.

– Opiskelija voi halutessaan valita opintoja kaikista maailman korkeakouluista. Hän voi suorittaa netissä esimerkiksi kurssin Harvardin yliopistosta. Tällaisten mooc-opintojen suorittamismahdollisuus on nyt ollut olemassa viitisen vuotta, ja sen suosio on kasvanut koko ajan, Koskinen kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

– Tuen opiskelijaa hänen opinnoissaan ja autan häntä uravalinnassa niin, että hän löytää merkityksellisen paikkansa työelämässä, vuoden opinto-ohjaajana palkittu Tarja Koskinen sanoo. Kuva: Tapio Tuomela
– Tuen opiskelijaa hänen opinnoissaan ja autan häntä uravalinnassa niin, että hän löytää merkityksellisen paikkansa työelämässä, vuoden opinto-ohjaajana palkittu Tarja Koskinen sanoo. Kuva: Tapio Tuomela

Koskinen toteaa, että kestävän kehityksen opiskelijat ovat kouluttautumassa kutsumusammattiinsa.


”Joillakin yrityksillä on oma kestävän kehityksen asiantuntijansa, ja kannustamme kaikkia yrityksiä ja organisaatioita palkkaamaan tällaisen henkilön.”


 

– Kestävä kehitys tarkoittaa taloudellista, ekologista, sosiaalista ja kulttuurista vastuullisuutta niin, että huomioon otetaan luonto ja toiset ihmiset. Kestävän kehityksen opiskelijat työllistyvät esimerkiksi kuntien tai valtion ympäristönsuojelutehtäviin tai kiertotalouden pariin. Joillakin yrityksillä on oma kestävän kehityksen asiantuntijansa, ja kannustamme kaikkia yrityksiä ja organisaatioita palkkaamaan tällaisen henkilön.

 Vapaaehtoistyössä Kambodžassa

Koskinen asuu Hämeenlinnassa ja on kotoisin Vaasasta. Hän kertoo olleensa Suomen ensimmäinen maisterin tutkinnon suorittanut opinto-ohjaaja. Hän valmistui vuonna 1993 Joensuun yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi suoritettuaan siellä viisi vuotta aiemmin alkaneen oppilaanohjauksen koulutuksen.

Koskinen tuli opinto-ohjaajaksi Hamkiin Forssaan syksyllä 2018, ja hän on työskennellyt opinto-ohjaajana kaikkiaan jo 27 vuoden ajan.

– Olen työskennellyt aiemmin opinto-ohjaajana niin peruskoulussa kuin lukiossakin. Olen myös toiminut projektipäällikkönä ammatillisen koulutuksen hanketyössä ohjauksen kehittämiseksi.

Koskinen on myös toiminut opetushallituksen kansainvälisissä tehtävissä. Vuonna 2016 hän oli Kambodžassa vapaaehtoistyössä juurruttamassa maan kouluihin opinto-ohjausta.

Tehtävä kesti kolme ja puoli kuukautta ja oli Kirkon Ulkomaanavun toteuttama. Hankkeessa koulutettiin Kambodžaan kymmenen opinto-ohjaajaa, jotka olivat sikäläisiä henkilöitä.

– Koulutimme opinto-ohjaajat suomalaisen mallin mukaisesti. Kambodžalaiset koulut ovat kuitenkin hyvin erilaisia kuin suomalaiset. Yhdistetyssä yläkoulussa ja lukiossa voi olla siellä jopa 3 000 opiskelijaa. Samalla tunnilla saattaa olla 70 oppilasta, jotka ovat iältään 13–18-vuotiaita.

Syrjäytymisen ehkäisy tärkeä asia

Koskisen mukaan perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa Kambodžassa hyvin paljon siihen, miten lapsi voi käydä koulua.

– Aamupäivällä järjestetään kaikille yhteiset tunnit, joille kuka tahansa saa osallistua. Iltapäivän tunneille pääsevät vain ne, joiden perheellä on tarpeeksi rahaa. Pyrimme kouluttamaan opinto-ohjaajat henkilöiksi, jotka vahvistavat kaikkien oppilaiden motivaatiota ja luovat heihin tulevaisuudenuskoa.

Koskinen kertoo kuukausien Kambodžassa olleen hänelle hyvin käänteentekeviä ja vaikuttavia.

– Pohdin suomalaisen ja kambodžalaisen nuoren eroja. Siinä missä suomalainen nuori valitsee tulevan ammattinsa sen mukaan mikä häntä itseään kiinnostaa kambodžalainen nuori ajattelee miten hän voisi olla hyödyksi maalleen. Tämä kertoo siitä, että yhteisö on Kambodžassa etusijalla, kun taas Suomessa arvostetaan yksilöä.

Koskisen mukaan yhteisöllisyydellä on myös hyvät puolensa.

– Syrjäytymisen ehkäisy on minulle tärkeä asia. Olen työskennellyt sen parissa aiemmin, ja se kuuluu myös nykyiseen työhöni. Suomessa nuori saattaa syrjäytyä helposti, jos opiskelumotivaatio on huono tai vaikkapa vanhemmat eroavat. Kambodžassa yhteisö kannattelee nuorta paremmin.

Harrastuksena liikunta eri muodoissaan

Koskinen on 50-vuotias, ja hänen perheeseensä kuuluvat mies, kaksi aikuista poikaa ja koira. Hänen harrastuksiinsa kuuluu liikunta eri muodoissaan.

– Harrastan judoa ja lentopalloa sekä hiihtoa, kunhan vaan on lunta. Vapaa-ajallani mökkeilen myös Hämeenlinnan liepeillä sijaitsevalla mökillämme, joka on oikea paratiisi. FL

Aiheesta aiemmin: Vuoden opo opettaa Forssassa: ”Autamme opiskelijaa löytämään paikkansa, merkityksellisen työn, jossa toteuttaa kutsumustaan”

Lue myös: ”Muovinkerääminen on hauskaa” – HAMK:n opiskelijat tekevät Forssan luontomuseon muovinäyttelyn opetuskäyttöön

Fingerpori

comic

Näkoislehti

4.4.2020

Uusimmat