Lounais-Häme

Sienisato odottaa ottajaansa

 

Forssalainen Mari Haake toteuttaa keräilijäluonnettaan sienimetsissä. Hän poimi tietysti kanttarelleja, ja nyt hän etsii sesonkiaan aloittanutta suppilovahveroa.

-Torvisieni on ollut myös kierroksessa. Tulin sienipäivään tutustumaan sieniin. Luen erittäin mielelläni sienikirjoja. Ehkä hiljalleen laajennan sienestysrepertuaariani, nyt vasta bongailen metsässä vieraampia sieniä, hän pohtii.

Haake on vihkiytynyt sienestämisen saloihin aikuisiällä ja on aloittanut varovasti ja varman päälle.

-Olen suunnitellut monta kertaa opastetulle sieniretkelle lähtemistä, mutta retkien ajankohdat eivät ole osuneet yksiin työvuorojeni kanssa.

Yleensä Haake ottaa sieniretkensä suunnaksi Tammelan.

-Ajelen ja etsin sopivan paikan, sellaisen, jossa ei ole eksymisen vaaraa.

Sienineuvoja Annukka Partanen sanoo, että luonnon herkut eli sienet, yrtit ja marjat ovat nyt trendikkäitä. Kiinnostus näkyi esimerkiksi Forssan Luonnonhistoriallisen museon järjestämässä sienipäivässä.

-Ensimmäiset kävijät tulivat jo ennen kuin olimme saaneet esittelysienet pöydille. Viime vuonna vastaavassa tapahtumassa kävi 70 ja nyt useita satoja, hän kertoo.

Partanen sai yhdessä sienineuvoja Liisa Poson kanssa vastata useisiin kysymyksiin niin ruoka- kuin myrkkysienistäkin.

Neuvojien viesti oli, että ruokasienten lisäksi kannattaa opetella tunnistamaan myrkkysienetkin. Apuna kannattaa käyttää sienikirjan uutta painosta, koska tieto on lisääntynyt ja muuttunut. Isoäidin suosima sieni ei ehkä olekaan nykytiedon mukaan hyväksi.

-Uusia ruokasieniä kannattaisi opetella oman omaksumiskyvyn mukaan. Yksi uusi sieni syksyssäkin on ihan hyvä tapa.

Partanen kannustaa uusiin tuttavuuksiin, sillä Suomen luonnon ruokasienissä riittää vaihtoehtoja.

-Itse suosin sieniä, joita ei tarvitse käsitellä sen enempää. Esimerkiksi sikurirousku on mainio, vähän currynmakuinen sieni. Hyvää sellaisenaan esimerkiksi levitteessä. Sitä vaan silputaan ja sekoitetaan tuorejuustoon.

Sienivuosi on ollut Liisa Poson mukaan tähän mennessä hyvä.

-Tänä vuonna on ollut todella paljon mustatorvisientä ja ruskotorvisientä. Nyt olen saanut niitä ämpärimitalla, kun yleensä saa olla tyytyväinen litraan. Nyt kävelen sen ohi jo metsässä.

Poson sieniunelma olisi ehjä ja madoton ukonsieni, jonka voisi leivittää ja heittää pannulle.

-Se viihtyy laidunmailla eikä niitä enää juuri ole.

Poso vinkkaa nyt seuraamaan mesisienten sukua. Se kasvaa yleensä tuppaina lahokannoissa tai -puissa.

-Niitä näyttää nyt nousevan, ja kausi menee ohi viikossa. FL

 

Kevyttä,terveellistä jaherkullista
Luonnossa kasvaa satoja syötäväksi kelpaavia sienilajeja. Niiden vuosittaiseksi kokonaissadoksi arvioidaan n. 1000 miljoonaa kiloa eli keskimäärin 50 kg/ha.Syksyisin ruokapöytään kuuluvat varsinkin tatit, kantarelli, rouskut, suppilovahvero, vaaleaorakas ja lampaankääpä. Ruokasieniksi soveltuvia ovat myös esimerkiksi kehnäsieni, mustatorvisieni, mustavahakas ja haperot.Tuoreet sienet ovat kevyttä ravintoa, sillä suurin osa niiden painosta, 85-90 % on vettä ja niiden energiasisältö on keskimäärin vain 25 kcal/100 g.Tuoreiden sienten koostumuksessa on rasvaa vain noin 0,5 g/100 g.Sienet sisältävät valkuaisaineita sadassa grammassa noin kaksi grammaa.Sienet ovat hyviä kuidun lähteitä ja sataa grammaa kohden ne sisältävät 1,5-6 grammaa liukenematonta kuitua.Sienten kivennäis- ja hivenaineainepitoisuus on suuri ja päihittää viljat ja puutarhakasvit. Ne sisältävät erityisesti kaliumia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä.Arktiset aromit 

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic