Lounais-Häme

Siipiheikulla painetaan Forssassa - perinteiset menetelmät kunniaan

Pitkään kirjansidontaa puoliammattilaisena harjoittanut tammelalainen Petri Kujamäki esittelee innolla entisessä Forssa Printin Esko Aaltosen kadun sitomossa pienpainonsa ja kirjansitomonsa Pete&Pojan konekantaa.

Sen ytimessä on kaksi vanhaa mutta hyvässä kunnossa olevaa Heidelbergin kohopainokonetta, joilla voidaan painaa yli millimetrin paksuisia pahveja, johon offset- ja digipainot eivät kykene. Kohopainokoneet on tunnettu ammattipiireissä siipiheikkuina.

-Tarkoituksena on palauttaa perinteisesti painettua printtiä takaisin arvoonsa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa painoalan käsityöläisyys on tullut muotiin. Vanhoilla työmenetelmillä ja laitteilla saadaan yksilöllisiä tuotteita, joilla voidaan erottua massatuotannosta. Maailmalla puhutaan modernista letterpressistä, Kujamäki sanoo.

Parhaillaan Kujamäki ja hänen poikansa Pietari Kujamäki ovat valmistamassa erilaisia näytetöitä, joilla he voivat esitellä kuinka yksilöllisiä ja massasta erottuvia tuotteita heidän painopajassaan voidaan valmistaa. Forssan museolle on lähdössä uusi erä rykkityykisillä kansilla varustettuja vieraskirjoja. Lisäksi Kujamäeltä on tilattu preeglattua boordia arvokartanon tapetointiin muutamia kymmeniä metrejä. Todellista käsityötä.

-Yksilöllisyys on meidän valttimme. Emme kykene mitenkään kilpailemaan varsinaisten kirjapainojen kanssa, Kujamäki sanoo.

Kujamäki on hankkinut kirjapainoalan laitteistoja vähitellen. Vuonna 2012 hän osti kirjansitomo Tuomisen koneet Forssan Vieremästä. Vanhoja koneita on hankittu myös Forssa Printiltä. Nyt onnistuvat myös folioiden ja kultausten teko esimerkiksi hääkutsuihin tai erilaisiin kortteihin.

Konekanta riittää myös jälkikäsittelyssä mm. perforointiin esimerkiksi repäisynauhan saamiseksi. Erilaisten stanssien avulla esimerkiksi tuopinalusia voidaan tehdä mihin muotoon halutaan.

Konekantaan kuuluu mm. Satakunnan Kansan entinen vedosprässi, jota kunnostetaan parhaillaan ja Forssan ensimmäisen kirjansitojan, Erik Michelssonin, kultausprässi 1800-luvulta. Erilaisia kirjakkeita on hankittu niin Sörnäisten vankilan käytössä olleista kirjakkeita Forssan Kirjapainon käyttämiin kirjakkeisiin. Kujamäki sanoo painokoneilla voitavan painaa kirjakkeilla tai tehdä tarvittavat tulostefilmit tietokoneella laaditun graafisen suunnittelun pohjalta.

Fotopolymeerilaattojen tekijöitä ja toimivia laitteita ei ole enää montaa Suomessa. Kujamäki sanoo heidän kykenevän yhdistämään niin uutta kuin vanhaa kirjapainotekniikkaa tehtävissä töissä. Kujamäki on valokuvauksen opettajana Forssan ammatti-instituutissa media-alan perustutkinnon opetuksessa.

Käsillä tekeminen on aina kiehtonut Kujamäkeä vaikka kirjapainoalan töissä hän ennätti tehdä töitä näyttöpäätteitä siristellen parikymmentä vuotta. Kujamäki on valmistunut graafiseksi kuvanvalmistajaksi Jyväskylässä vuonna 1985 ja graafikoksi Lahden muotoiluinstituutista.

Perinteistä kirjansidontaa Kujamäki on tehnyt pitkään. Omat Aku Ankat löytyvät sidottuna vuosikerroiksi jo vuodesta 1972 lähtien. Nyt vuosikertoja esimeriksi kunnanhallituksen ja -valtuustojen sekä lautakuntien pöytäkirjoista tilaavat Kujamäeltä Jokioinen, Humppila ja Ypäjä. Lisäksi pöytäkirjakokoelmia sidotuttaa arkistokäyttöönsä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Forssan Forssan Lehden vuosikerrat Kujamäki sitoo niin lehden toimituksen kuin Forssan kirjaston käyttöön. Vaikka nykyisin uudet kirjat ovat vain yleensä liimasidottuja, löytyy edelleen tilaajia sidotuille erikoispainoksille. FL

 

 

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic