Lounais-Häme

Silakansyöjä tekee ekoteon ja pitää huolta terveydestään

Silakassa on syksyisin erityisen paljon hyödyllisiä rasvoja. Silakan mukana merestä poistuu myös runsaasti fosforia.

Luonnonvarakeskuksen ravintotase kertoo, että suomalaisten lihankulutus on pysynyt kasvaneesta kasvisruokakiinnostuksesta huolimatta kutakuinkin ennallaan. Ilmastoystävällisintä olisi vähentää lihankulutusta lisäämällä kotimaisen kalan ja kasvisten syöntiä

– Silakkaa riittäisi suomalaisten lautasille vuodessa jopa yli 20 kiloa henkeä kohden, erikoistutkija Antti Lappalainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.

Valitsemalla Itämeren kalaa lautaselleen voi myös poistaa ravinteita merestä. Suomen kaupallisen kalastuksen saaliiden mukana poistuu merestä vuosittain yli 500 tonnia fosforia. Se vastaa noin neljännestä ihmistoiminnan aiheuttamasta vuotuisesta mereen päätyvästä fosforikuormituksesta.

Valtaosa ravinteista poistuu nimenomaan silakka- ja kilohailisaaliin mukana. Tämä käy ilmi lokakuussa julkaistavasta Suomen ympäristökeskuksen Meriympäristön tila 2018 -raportista.

 

Silakan valitseminen lautaselle on ekoteon lisäksi myös terveysvalinta. Syksyisin silakan hyödyllisten rasvojen pitoisuus on jopa 8 prosenttia. Se sisältää muiden rasvaisten kalojen tapaan runsaasti hyviä omega-3-rasvahappoja ja D-vitamiinia.

– Tällä hetkellä silakkaa syödään kuitenkin vain noin 200−300grammaa vuodessa, Lappalainen huomauttaa.

Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet 2000-luvulla alle puoleen eivätkä ne enää aiheuta terveysriskiä. FL