Lounais-Häme

Sirkat laskeutuivat Lounais-Hämeeseen

Kun astuu Tammelan Riihivalkamassa Siikosen perheen entiseen sikalaan, ei kynnykseltä arvaisi, mikä tilan nykyinen käyttötarkoitus on.

600 sikaa vetänyt tila on suurilta osin tyhjillään, vain perällä on puinen rakennelma, jossa on yhteensä kolme merikontin kokoista huonetta.

Ulko-ovelle saakka kuuluu vieno siritys, mutta muuten mikään ei vihjaa, että tila olisi Pohjoismaiden suurin sirkkafarmi.

Tällä hetkellä kolmesta huoneesta käytössä on yksi. Tilassa asustaa nyt noin 250 000 kotisirkkaa.

Sirkat ovat vielä munitusvaiheessa. Parin kuukauden päästä huoneissa on sirittäjiä kymmenkertainen määrä.

Samoihin aikoihin ensimmäiset sirkat lähtevät tilalta elintarvikekäyttöön.

Sirkat saapuivat Jouko ja Kirsi Siikoselle joulun alla, kun sirkoille sopivat ilmastoidut ja trooppiset tilat valmistuivat.

Aika ja ajatukset menivät valmisteluissa niin täysin, että ensimmäistä kertaa emme ehtineet lähettää edes joulukortteja, Kirsi Siikonen naurahtaa.

Sioista perhe luopui reilu kolme vuotta sitten, minkä jälkeen Siikoset ovat elättäneet itsensä ja lapsensa maa- ja metsätaloudella.

Pellot ja metsät säilyvät Siikosten pääelinkeinona myös tulevaisuudessa. Vaikka sirkat ovat tällä hetkellä ajatusten keskipisteenä, ovat ne ainakin aluksi sivutyö.

Siikoset eivät osaa vielä oikein itsekään sanoa, miten ajankäyttö sirkkojen ja muun maatalouden välillä tulevaisuudessa jakautuu.

-Ainakin aluksi olemme ajatelleet, että Kirsi on sirkkojen kanssa esimerkiksi puolet päivästä, ja minä avitan, jos on tarve, Jouko Siikonen sanoo.

Se Siikosten tilanteesta tällä hetkellä tekeekin haastavan ja samalla kiehtovan.

He ovat tällä hetkellä Suomen ja jopa Euroopan tasolla kehityksen kärjessä.

Hyönteisiä on saanut Suomessa myydä elintarvikkeina vasta syyskuusta lähtien, joten hyönteistilojakaan ei Suomessa ole vielä montaa. Eikä yhtään yhtä suurta kuin Riihivalkamassa.

Valmiita toimintamalleja ei ole, eikä kukaan osaa kertoa tarkasti, miten asiat tulisi tehdä.

-Sen jälkeen, kun sirkat tulivat, en ole paljon öisin nukkunut, kun ajatukset pyörivät siinä, miten toimintaa voisi kehittää, Jouko Siikonen sanoo.

Samalla Siikoset ovat koetila. Yhteistyöyritys EntoCube kopioi Siikosten mallia muille yhteistyötiloilleen ympäri Suomen.

-Teemme paljon suunnitelmia ja erilaisia kokeiluja. Kirjallinen puoli ja päivittäiset muistiinpanot ovat iso osa työtä tällä hetkellä, Kirsi Siikonen sanoo.

Yhteistyö EntoCuben kanssa auttaa Siikosia paljon.

Yrityksen kautta tammelalaiset uranuurtajat tilasivat sirkan kasvatukseen sopivat tilat ja laitteet.

Siikoset pakastavat sirkat viiden viikon ikäisinä, minkä jälkeen EntoCube hakee ne jatkojalostusta varten.

Kun keskustelu kääntyy sirkkojen syömiseen, kansa jakautuu Siikosten mukaan kahtia.

-Toinen puoli on sanonut, että “milloin teillä niitä on, tulen heti maistamaan”, toinen puoli taas on todennut, että “hyi, en tule teille enää ikinä, etten joudu syömään niitä”, Jouko Siikonen hymähtää.

Suurin osa ihmisistä on Siikosten mukaan kuitenkin suhtautunut asiaan positiivisesti ja kiinnostuneesti.

-Eihän kenenkään ole tietenkään pakkokaan maistaa, jos ei halua, Kirsi Siikonen naurahtaa.

Turun yliopiston tutkija Otto Selenius on huomannut kahtiajaon.

-Jos ruokakauppa on sosiaalisessa mediassa vaikkapa kirjoittanut ottavansa sirkkatuotteita myyntiin, siellä on joissakin kommenteissa lukenut, että “tämä kauppa menee nyt boikottiin”. En tiedä, mistä näin vahva reaktio tulee, Selenius toteaa.

Selenius sanoo, että ihmisille pitäisi saada tiedotettua aiheesta paremmin.

-Kieltoreaktio voi tulla myös siitä, että ei tiedetä, miten yleistä hyönteissyönti maailmalla on. Pelkokertoimessa ja Selviytyjissä hyönteissyönti on näytetty ällöttävyyden kautta, Selenius sanoo.

-Moni kuvittelee, että sirkkoja syödään raakana, mutta siitähän ei ole kysymys. Yhtä lailla hyönteiset valmistetaan kuin muutkin ruoka-aineet.

Mikä saa lähtemään koetilaksi alalle, joka ottaa Suomessa vielä ensimmäisiä askeleitaan?

-Sirkoille on kysyntää Suomessakin, olemme sen huomanneet. Tuotteelle on markkinat valmiina, emme me muuten olisi tähän lähteneetkään, Jouko Siikonen sanoo.

EntoCube on myös sitoutunut ostamaan Siikosten tuottamat sirkat.

-Meillä on EntoCuben kanssa sopimus, joka takaa tuotantomäärän tietylle tasolle. Sitä kautta emme voi epäonnistua tässä, Jouko Siikonen sanoo.

Vielä tällä hetkellä Suomessa syötävät sirkat tulevat käytännössä kokonaan ulkomailta, mutta tilanne muuttunee pian.

-Periaatteessa kilpailemme myös tuontitavaran kanssa. Hyönteisala toimii samalla tavalla kuin mikä vain elintarvikealan osa, Jouko Siikonen sanoo.

Toisaalta Suomi on Euroopan tasolla ykkösmaita hyönteissyönnin edistämisessä, huomauttaa Turun yliopiston tutkija Otto Selenius.

-Olemme Tanskaa vain pari kuukautta jäljessä. Suomella on hyvät mahdollisuudet olla edelläkävijämaa Euroopassa, Selenius sanoo.

Siikoset ovat niin varmoja hyönteisruoan noususta, että suunnittelevat jo laajennusta. Kesään mennessä sirkkalaan on tarkoitus rakentaa lisähuoneita.

-Yhtä lailla mekin voimme tähdätä tulevaisuudessa vientiin, Jouko Siikonen toteaa. FL

 

Hyönteiset elintarvikkeena

  • Maailmanlaajuisesti hyönteisiä käyttää säännöllisesti ravintonaan noin 2 miljardia ihmistä.
  • Yhteensä syömäkelpoisia hyönteislajeja on maailmassa kirjattu noin 2000, joista viljellään noin 20 lajia.
  • Naudan kokonaismassasta pystytään hyödyntämään noin 44 %, kanoilla ja sioilla vastaava luku on noin 55 %. Hyönteisestä pystytään hyödyntämään noin 80%.
  • Hyönteiset ovat ravintoarvoiltaan noin samalla tasolla kuin muutkin lihatuotteet.
  • Turun yliopiston vuonna 2016 teettämässä kyselyssä 70 % vastanneista suomalaisista kertoi olevansa kiinnostunut hyönteisruoasta.
  • Puolet vastaajista arvioisi ostavansa hyönteisruokaa, jos sitä olisi myynnissä ruokakaupoissa.

Lähteet: YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, Turun yliopisto

Fingerpori

comic

Uusimmat