Lounais-Häme Jokioinen

Sirkkoja ja jauhopukkeja vatsavaivoihin? Hyönteisruoan on todettu hellivän suoliston mikrobeja ja vähentävän tulehdusta

Luke tutkii, mihin kaikkeen hyönteiset taipuvat. Ötököitä voisi ainakin hyödyntää rehussa, biodieselissä, pinnoitteiden materiaaleissa ja kosmetiikassa. Yksi merkittävä havainto on hyönteisruoan ja -rehun vaikutus tulehduksiin ja suoliston mikrobeihin.
Mustasotilaskärpäset ovat maailmassa eniten tutkittu hyönteislaji. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Miika Tapion mukaan Luke tutkii myös jauhopukkeja ja yhteistyössä Hamkin kanssa kotisirkkoja. Kuva: Tapio Tuomela
Mustasotilaskärpäset ovat maailmassa eniten tutkittu hyönteislaji. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Miika Tapion mukaan Luke tutkii myös jauhopukkeja ja yhteistyössä Hamkin kanssa kotisirkkoja. Kuva: Tapio Tuomela

Hyönteiset ovat mainettaan hyödyllisempiä olentoja. Tämä käy jatkuvasti selvemmäksi suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa.

Yksi merkittävä hyönteistutkimuksen keskus sijaitsee Luonnonvarakeskuksessa Jokioisilla. Siellä kaavaillaan Hämeestä hyönteistalouden edelläkävijää. Luke tutkii hyönteisiä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa se muodostaa Hämeen hyönteiskeskuksen.

Potentiaalisia käyttökohteita piisaa

Kun Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijalta Miika Tapiolta kysyy hyönteisten potentiaalisista käyttökohteista, hänen ei tarvitse miettiä. Niitä nimittäin riittää.

Yksi tärkeimmistä kohteista on tuotantoeläinten rehu. Kilo hyönteisproteiinia voi olla jopa ympäristöystävällisempää kuin kilo kasviproteiinia. Tämä johtuu siitä, että hyönteiset pystyvät hyödyntämään ravintonaan sellaisia jätteitä ja sivuvirtoja, jotka ovat muuten heikosti hyödynnettäviä.

Rehun lisäksi ötökät sopivat tuotteisiin.

Esimerkiksi mustasotilaskärpäsen rasvasta voidaan tuottaa biodieseliä. Hyönteisten ulosteista saadaan kasvien lannoitteita. Hyönteisiä voidaan hyödyntää myös biomuoveissa, voiteluaineissa, lemmikkien ravinnossa ja kosmetiikassa.

Mustasotilaskärpäsen toukat ovat rasvaisia ja siksi potentiaalisia erilaisten tuotteiden valmistukseen. Kuva: Tapio Tuomela
Mustasotilaskärpäsen toukat ovat rasvaisia ja siksi potentiaalisia erilaisten tuotteiden valmistukseen. Kuva: Tapio Tuomela

Hyönteiset rauhoittavat tulehdustiloja

Ihmisravinnossakin hyönteinen voi tulevaisuudessa olla arvokas ainesosa.

Tutkimusten mukaan hyönteisten proteiini soveltuu ihmiselle jopa paremmin kuin kalan proteiini. Lisäksi hyönteisten on todettu vaikuttavan myönteisesti suoliston mikrobistoon ja rauhoittavan tulehdustiloja.

Kun tutkimuksessa lisättiin koehenkilöiden aamumuroihin 25 grammaa hyönteisjauhoa, suoliston mikrobisto ja tulehdusmerkit muuttuivat parempaan suuntaan. Vaikutukset näkyivät jo kahden viikon käytön jälkeen. Samansuuntaisia havaintoja on tehty kotieläimillä. Ötökkäravintolisän avulla voitaisiinkin tulevaisuudessa mahdollisesti vähentää antibiootin käyttöä.

Miika Tapion mukaan hyönteisten sopivuutta ihmisruokavalioon edistää myös niiden maku:

– Maku vaihtelee hyönteisestä ja valmistustavasta riippuen. Paistetut jauhopukit ovat hieman pähkinän makuisia kun taas sirkka on tuoreena soseutuksen ja paistamisen jälkeen maultaan lähellä kalan ja naudan jauhelihaa.

Lukessa tutkitaan erilaisten biomassojen soveltuvuutta hyönteiskasvatukseen. Erikoistutkija Miika Tapio ja laboratorioinsinööri Jouni Virta testaavat massan happamuutta. Kuva: Tapio Tuomela
Lukessa tutkitaan erilaisten biomassojen soveltuvuutta hyönteiskasvatukseen. Erikoistutkija Miika Tapio ja laboratorioinsinööri Jouni Virta testaavat massan happamuutta. Kuva: Tapio Tuomela

Ennakkoluulot hidasteena

Kestää kuitenkin vielä pitkään, ennen kuin suomalaiset oppivat syömään hyönteisiä. Tapio muistuttaa, että tarvittiin monta vuosikymmentä, ennen kuin broilerin liha ja jogurtti vakiinnuttivat asemansa arkiruokana. Makaronikin oli koko 60-luvun ajan lähinnä kouluruokaa, jota tarjoiltiin makaronilaatikossa.

– Hyönteisiä voisi verrata myös sushiin. Kun olet kerran maistanut, ennakkoluulot katoavat ja alat keskittyä enemmän makuun kuin tuotteen sisältöön, Tapio sanoo.

Mikään uusi idea ötököiden syöminen ei ole. Vielä 400 vuotta sitten Euroopassakin keiteltiin koppakuoriaiskeittoa. Joissakin Afrikan maissa hyönteiset ovat arkiruokaa tänäkin päivänä.

– Kongossa syödään hyönteisiä melkein yhtä paljon kuin meillä lihaa. Ugandalaiset sen sijaan omistavat termiittipesiä, Tapio selostaa.

Ötököillä kasvava rooli

Vaikka hyönteisiä ei 10 vuoden päästä löytyisikään joka lautaselta, Tapio uskoo, että ötököillä on jatkuvasti kasvava rooli ruoantuotannossa.

Arvioiden mukaan jo 2030-luvun Euroopassa tuotetaan 3 miljardia kiloa hyönteisproteiinia vuodessa. Siitä suurin osa käytetään tuotantoeläinten rehuksi. Hyönteistalous työllistää tuolloin Euroopassa noin 100 000 henkilöä. Ihmisten ravinnon tuotantoon arvioidaan vapautuvan Belgian kokoinen maa-alue.

– Hyönteistalous on siis tärkeä tekijä Euroopan omavaraisuudenkin kasvattamisessa. FL

Hyönteistalous

Hyönteisproteiinin tuotannon odotetaan 600-kertaistuvan seuraavien 7 vuoden aikana.

Suomessa toimii noin 50 sirkkakasvattajaa, mutta kaikki ei ole enää aktiivisia kovimman sirkkabuumin laannuttua.

Hyönteisten tuotannossa voidaan käyttää esimerkiksi ruokahävikkimassoja ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, joiden hyödynnettävyys on muuten heikko.

Hyönteistutkimus

Luonnonvarakeskus ja Hamk tutkivat yhdessä hyönteistalouden mahdollisuuksia.

Tutkimushankkeen aikana on luotu verkkosivu toukkaamo.fi, jonne kootaan tietoa alalta.

Luke keskittyy tutkimuksessaan etenkin rehuun, Hamk ruokatuotteisiin.

Tutkimuksen kohteina ovat mustasotilaskärpänen, jauhopukki ja kotisirkka.

Jokioisilla voidaan tutkia koko hyönteistalouden arvoketjua hyönteisille syötetyistä materiaaleista loppukäyttöön asti.

Uusimmat

Fingerpori

comic