Lounais-Häme

Sirkus ja keppihevosliikunta ovat harrastusten trendilajit - Miltei jokainen lapsi ja nuori harrastaa jotakin

Yhdeksän lasta ja nuorta kymmenestä harrastaa jotain.
Perinteisillä liikuntamuodoilla on vankkumaton suosio lasten ja nuorten harrastuksissa, mutta rinnalle ovat tulleet myös uudet lajit, kuten keppihevosliikunta. Arkistokuva Jokioisten Kuuman koulun välituntiliikunnasta. Kuva: Seppo Pessinen
Perinteisillä liikuntamuodoilla on vankkumaton suosio lasten ja nuorten harrastuksissa, mutta rinnalle ovat tulleet myös uudet lajit, kuten keppihevosliikunta. Arkistokuva Jokioisten Kuuman koulun välituntiliikunnasta. Kuva: Seppo Pessinen

Perinteiset liikuntamuodot, kuten pyöräily, lenkkeily ja ulkoilu ovat yhä suosittuja lasten ja nuorten parissa. Niiden ohella suosiotaan ovat viime vuosina kasvattaneet myös monet muut lajit – kuten kalastus, sirkus, keppihevosliikunta, keilailu ja trampoliinilla hyppiminen, kertoo Nuorisotutkimuskeskuksen tutkija Leena Haanpää.

Noin yhdeksällä kymmenestä suomalaislapsesta ja -nuoresta on jokin harrastus. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtajan Tiina Kivisaaren mukaan liikunta on ylivoimaisesti suosituin harrastamisen muoto. Lapsista ja nuorista 88 prosenttia kertoo tuoreimmassa Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa harrastavansa liikuntaa ainakin jollakin tasolla ja vain 4 prosenttia ei halua harrastaa liikuntaa missään muodossa.

Tutkimus julkaistiin viime vuonna, ja siihen haastateltiin noin 1  600:aa lasta ja nuorta, jotka olivat iältään 6–29-vuotiaita.

–   Liikunnan jälkeen suosituimpiin harrastuksiin kuuluvat tietokone- ja konsolipelit, lukeminen, ulkoilu, video- ja valokuvaus, piirtäminen tai maalaaminen, erilaiset käsityöt, musiikki, kirjoittaminen sekä vapaaehtois- ja järjestötyö, Kivisaari luettelee.

Kivisaaren mukaan lisenssien määrällä mitattuna jalkapallo on Suomen suosituin liikuntaharrastus. Koululaiskyselyissä taas ovat nousseet esille etenkin tanssi ja parkour.

Haanpää kertoo, että harrastamisella on monia suojaavia vaikutuksia. Etenkin liikuntaharrastaminen lisää sosiaalisten suhteiden määrää, suojaa yksinäisyydeltä sekä edistää yleistä terveydentilaa.

Jäälajit käyvät kukkarolle

Harrastuksiin käytettävät summat vaihtelevat paljon lajista ja harrastusmääristä riippuen. Esimerkiksi jäälajit maksavat Haanpään mukaan usein yli sata euroa kuukaudessa. Taide- ja kulttuuripuolen harrastuksista hintavia ovat erityisesti yksilöohjatut musiikkitunnit. Yksittäisen laulutunnin hinta voi olla useita kymmeniä euroja.

– Harrastusten hinnat nousevat varsinkin siinä vaiheessa, kun kerran tai kaksi kertaa viikossa tapahtuva harjoittelu muuttuu kilpailuksi ja viikoittaiset harrastusmäärät nousevat. Tällöin mukaan tulevat usein erityyppiset kisamatka- ja esiintymiskulut, Haanpää sanoo.

Kivisaaren mukaan harrastamiseen liittyvissä hintakeskusteluissa olisi tärkeä pitää mielessä, että Suomesta löytyy harrastuksia, joita on mahdollista harrastaa 1–2 kertaa viikossa hyvin pienellä rahalla tai joskus jopa maksutta. Monilla kunnilla on esimerkiksi maksuttomia liikuntakerhoja.

Raha ratkaisee osalla

Neljännes nuorista kokee vapaa-aikatutkimuksen mukaan harrastuksen hinnan esteeksi harrastamiselle. Moni myös kokee, että harrastuksen hinta vaikuttaa merkittävästi harrastusvalintaan. Kivisaari ei kuitenkaan usko, että harrastuksen puuttuminen on aina yhteydessä vain rahaan.

– Syy voi olla yksinkertaisuudessaan se, että itselle sopivaa harrastusta ei ole löytynyt. Toisaalta syynä voivat olla henkilökohtaiset haasteet elämän muilla alueilla tai esimerkiksi erilainen kulttuuritausta.

Kivisaaren mukaan Suomessa on suuri matalan kynnyksen harrastajajoukko, joka haluaa harrastaa 1–2 kertaa viikossa kuulumatta mihinkään kilpasarjaan. Lisäksi on valtava määrä lapsia ja nuoria, jotka käyttävät harrastukseensa 15–20 tuntia viikossa eivätkä silti ole tähtäämässä ammattilaistasolle. STT

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic