Lounais-Häme Somero

Somerolainen Aki Lyytikkä työskentelee kirjanpitäjänä – Silti hän käyttää kevytyrittäjän laskutuspalvelua

Somerolainen Aki Lyytikkä osaisi tehdä kirjanpidon itsekin, mutta silti hän käyttää laskutuspalvelua. Suomessa lujaa vauhtia yleistyvä kevytyrittäjyys vastaa Lyytikän tarpeisiin.
Aki Lyytikkä on työskennellyt tilitoimistossa, rakennuksilla sekä hoito- ja metallialalla viikosta muutamaan kuukauteen kestäviä ajanjaksoja. – Kevytyrittäjyys tukee tosi hyvin tämän hetken työllisyyttäni. Kuva: Lassi Puhtimäki
Aki Lyytikkä on työskennellyt tilitoimistossa, rakennuksilla sekä hoito- ja metallialalla viikosta muutamaan kuukauteen kestäviä ajanjaksoja. – Kevytyrittäjyys tukee tosi hyvin tämän hetken työllisyyttäni. Kuva: Lassi Puhtimäki

Aki Lyytikkä on lähihoitaja, joka on tottunut tekemään monen alan keikkatöitä.

Viimeisen puolentoista vuoden aikana hän on työskennellyt hoitoalan lisäksi rakennuksilla, metallialalla ja isän tilitoimistossa.

Lyytikkä työllistää itsensä kevytyrittäjänä.

– On helpompaa laskuttaa laskutuspalvelun kautta kuin tehdä työsopimus jokaisen työnantajan kanssa erikseen, Lyytikkä perustelee.

Nopeimmin kasvava työnteon muoto

Kevytyrittäjyys on Suomessa nopeimmin kasvava työnteon muoto. Kevytyrittäjien määrä on tuplaantunut kahdessa vuodessa, ja tällä hetkellä kevytyrittäjiä on noin 150 000.

– On sellaisia moniosaajia kuin Aki, jotka myyvät osaamistaan useille yhteistyökumppaneille. Osa tekee töitä eläkepäivinään, osa taas työskentelee sivutoimisesti opiskelun ohessa, OP Lounaismaan maksuliikepäällikkö Teuvo Rantanen kertoo.

Op kevytyrittäjä -palvelun, Ukon, Eezyn ja muiden vastaavien laskutuspalveluiden näkyvät markkinointikampanjat ovat lisänneet kevytyrittäjyyden suosiota.

Lyytikkä ja Rantanen uskovat, että myös pieni byrokratia on hyvin merkittävä vetovoimatekijä.

– Kuinka helppoa on, kun ei tarvitse miettiä itse hallinnollisia asioita, Lyytikkä sanoo.

Hyvä tapa testata liikeideaa

Kevytyrittäjä sopii työstä ja sen hinnasta itse toimeksiantajan kanssa. Laskutuspalvelu hoitaa maksuliikenteen ja vaadittavat paperityöt, kuten verot, vakuutusmaksut ja maksumuistutukset. Laskutuspalvelu ottaa itselleen palvelumaksua esimerkiksi viisi prosenttia.

Lyytikkä osaisi tehdä kirjanpidon itsekin, mutta hän on laskenut, että laskutuspalvelun käyttäminen on hänelle tällä hetkellä kannattavampaa.

Rantasen mukaan kevytyrittäjyydestä luopumista kannattaa harkita viimeistään silloin, kun vuosiliikevaihto paisuu yli 30 000 euron.

– Kevytyrittäjyys on hyvä tapa testata liikeideaa. Sen takia takkiin ei voi tulla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

OP Lounaismaan maksuliikepäällikkö Teuvo Rantasesta kevytyrittäjyys on hyvä tapa testata liikeideaa. Kuva: Lassi Puhtimäki
OP Lounaismaan maksuliikepäällikkö Teuvo Rantasesta kevytyrittäjyys on hyvä tapa testata liikeideaa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Nuoret juttelevat muutenkin chateisssa

Kevytyrittäjyyden riskit liittyvät toimeentulon epävarmuuteen ja omatoimisuuden pakkoon.

– Sitten jos liiketoiminta laajenee, rupeaa arvostamaan tilitoimistosta saatavaa henkilökohtaista palvelua, Lyytikkä arvelee.

Rantanen uskoo kevytyrittäjyyden tuntuvan luonnikkaimmalta nuorista, jotka ovat tottuneet hoitamaan asioitaan chateissa.

– Itse olen tosi vähän joutunut kysymään asiakaspalvelusta neuvoja, mutta hyvin siellä on oltu paikalla, Lyytikkä kertoo.

Yrittäjä vai palkansaaja?

Osa laskutuspalveluista mahdollistaa yrittäjämäisen työskentelyn ilman omaa y-tunnusta, jolloin kevytyrittäjä ei voi tehdä esimerkiksi alv-vähennyksiä verotuksessa.

Raja palkansaajan ja yrittäjän välillä on tällöin häilyvä.

– Verottajalta ja viranomaisilta kaipaisi jossain vaiheessa selkeyttä siihen, voisiko kevytyrittäjyys olla esimerkiksi yksi yrittäjyyden muoto, Rantanen ja Lyytikkä pohtivat.

He korostavat, että kyse on laskutuspalveluiden yhteiskunnalliseen asemaan liittyvästä ongelmasta, ei ongelmasta palveluissa.

– Laskutuspalveluiden etuna on, että ne omalta osaltaan vähentävät harmaata taloutta, Rantanen sanoo. FL

Kommentti

Bruttopalkkapiirakka sävähdytti

Minusta tuli kevytyrittäjä, koska en etukäteen tiennyt, kauanko tekisin töitä freelancer-toimittajana. Laskutuspalvelun helppous houkutti, ja vaihtoehtona ollut toiminimen kirjanpitovelvollisuus karmaisi.

Aloittaessani vuonna 2015 kevytyrittäjyys oli työmuotona vieras muillekin kuin minulle. Alkukankeuksien ja muutaman mitätöidyn laskun jälkeen pelisäännöt selvenivät ja kasvoin aika tyytyväiseksi käyttäjäksi.

Mitä neljästä kevytyrittäjän vuodesta jäi päällimmäisenä mieleen?

Bruttopalkkapiirakka, josta ennakonpidätys, sosiaaliturvamaksu, tapaturmavakuutusmaksu, YEL-maksu ja palvelumaksu haukkasivat hirveitä palasia.

Jos tilille tahtoi kilahtavan esimerkiksi 2 000 euroa, piti laskutettavaa olla karkeasti 4 000 euron edestä.

Huomioitava oli sekin, ettei jokainen työtunti tuota ja kevytyrittäjä kustantaa itse työvälineensä sekä mahdolliset lomat ja sairauspoissaolot.

Kevytyrittäjyyden jälkeen en enää ihmettele, miksi työntekijä on kallis tai mikä palveluissa maksaa.

Kiti Salonen

Fingerpori

comic

Näkoislehti

28.3.2020

Uusimmat