Lounais-Häme Somero

Somerolainen Jukka Eeva ottaa lihasiasta tappiota: joka kymmenes sikatila lopettaa tänä vuonna – loppuvatko kotimaiset kinkut?

Jos tämä tilanne jatkuu pitkään, alan vaihtaminen on ainoa vaihtoehto, miettii Jukka Eeva. Kuva: Anna Lehtinen

Alan kannattamattomuus ajaa sikatilalliset umpikujaan. Tänä vuonna sianlihaa tuotetaan ensimmäistä kertaa Suomessa vähemmän kuin suomalaiset syövät. Tilojen väheneminen heijastuu myös tulevaan juhlakauteen: suomalainen joulukinkku voi olla pian joulupöydässä harvinainen herkku.

Somerolla Kankarin tilaa pitävä Jukka Eeva myy noin 3 000 lihasikaa vuodessa. Vuonna 2010 sikatilan ostanut Eeva kertoo, että yksi lihasika tuottaa hänelle tällä hetkellä noin 3 euroa tappiota.

– Melkein jokainen tila punnitsee tällä hetkellä, onko järkevää jatkaa. Hetkellisesti vaikean tilanteen pystyy kestämään, mutta jos tilanne jatkuu pitkään, alan vaihtaminen on ainoa vaihtoehto, Eeva sanoo.

Sikatilojen määrä voi laskea alle tuhannen

Tilalliset lopettavat nyt vauhdilla: viime vuonna sikatilojen määrä väheni Suomessa 13 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Vuoden 2018 saldoksi on arvioitu myös 10–13 prosentin laskua viime vuodesta.

Jos arvio käy toteen, Suomessa on kuluvan vuoden jälkeen enää alle tuhat sikatilaa.

– Sikatilojen taloudelliset edellytykset ovat olleet todella haasteelliset jo monta vuotta. Lopettaneiden tilojen lukumäärä on erittäin merkittävä: joka kymmenes sikatila lopettaa tänä vuonna, Suomen Sikayrittäjät ry:n puheenjohtaja Ari Berg arvioi.

Tuotannon väheneminen vaikuttaa myös vientiin

Berg kertoo, että kuluvana vuonna on tapahtunut historiallinen käänne: Suomessa tuotetaan nyt vähemmän sianlihaa kuin mitä suomalaiset syövät.

– Viime vuonna Suomessa tuotettiin 182 miljoonaa kiloa sianlihaa. Nyt on ennustettu, että määrä putoaisi jopa 170 miljoonaan kiloon tai sen alle, Berg kertoo.

Hänen mukaansa heikko kannattavuus näkyy myös siinä, että tilallisten rakennukset ja laitteet ovat vanhoja.

– Uudisinvestointeja ei ole tehty, koska pääomaa ei ole, Berg sanoo.

Hänen mukaansa epävarmuus heijastuu myös rahoituspuolelle, ja rahoittajatkin ovat tulleet varovaisemmiksi. Tuotannon väheneminen heijastuu myös sianlihan vientiin.

– Kun tuotanto vähenee rajusti, myös vienti vähenee, sillä lihaa tarvitaan kotimaassa enemmän”, Berg sanoo.

Lue myös: Sianlihan vienti Kiinaan on lähtenyt hyvään vauhtiin – kiinalaiset arvostavat ruhonosia, jotka eivät suomalaiselle kelpaa

Miten käy suomalaisen joulukinkun?

Joulukinkun kulutus on Suomessa korkealla. Suomalaiset syövät keskimäärin 7 miljoonaa kiloa kinkkua vuodessa.

Liha-alan yhdistyksen Lihatiedotuksen mukaan valtaosa viime vuonna ostetuista joulukinkuista oli suomalaisia joulukinkkuja, ja ulkomaisten joulukinkkujen osuus oli hieman alle kuusi prosenttia.

Nyt kotimaisen joulukinkun saatavuus on kuitenkin vaarassa, sillä tilamäärän laskiessa sikoja kasvatetaan Suomessa huomattavasti aiempaa vähemmän. Joulun alla kasvatusmäärä pysyy tasaisena, eikä sitä nosteta.

Berg neuvookin kaikkia suomalaisen joulukinkun mieliviä olemaan tänä vuonna erityisen ajoissa liikkeellä.

– Teurastusmääriä voidaan säätää hieman, mutta se on marginaalista, Berg sanoo.

Ensi vuonna tilanne huonompi

Jukka Eevan mukaan joulukinkkujen tilanne voi kärjistyä etenkin ensi vuoden jouluna, jos lopettavien tilojen syöksy jatkuu.

– Silloin voi olla todennäköistä, että suomalaista kinkkua ei enää riitä kaikille ja hinnat nousevat, Eeva epäilee. FL

Suomalaiset suosivat kotimaista sianlihaa. Kuva: Jori Liimatainen

Suomalainen sika saa pitää saparonsa

Suomalaiset siat ovat terveitä, eikä Suomessa ole vakavia sikasairauksia, kuten monissa muissa maissa. Myös lääkkeitä käytetään suomalaisille sioille hyvin vähän.

Suomalaisella sialla on hyvin tilaa liikkua: tilavaatimus ylittää Suomessa EU-lainsäädännön tason.

Suomalaisten sikojen saparoja ei ole typistetty toisin kuin monissa muissa EU-maissa. Sikojen saparo kertoo eläimen hyvinvoinnista: kun sika voi hyvin, saparo on kippuralla. Suorasta saparosta näkee heti, ettei sialla ole kaikki hyvin. Sika voi olla sairastunut tai karsinassa esiintyy häiriökäyttäytymistä, joka stressaa sikaa.

Suomalaisten sikojen terveyttä ja hyvinvointia seurataan Sikavan avulla. Sikava on sikaloiden oma terveysluokitusrekisteri.

Sikava on sertifioitu laatujärjestelmä, jolla on Eviran kansallisen laatujärjestelmän status. Sikava on toiminut Suomessa jo 15 vuotta.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat