Lounais-Häme

Somerolla etsitään omaa "Littoistenjärveä" – Tavoitteena puhdistaa vesistö kemiallisesti

Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitseva Littoistenjärvi puhdistettiin kemiallisesti kesällä 2017, ja projekti keräsi paljon myös kansallista huomiota.

Aiemmin samea järvi saatiin täysin kirkkaaksi ruiskuttamalla siihen alumiinikloridia.

Somerolla paikallinen vesiensuojeluyhdistys pohtii tällä hetkellä mahdollisuutta puhdistaa jokin paikallisista metsäjärvistä samalla menetelmällä.

Vesiensuojeluyhdistys alkoi lauantaina järjestämässään tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa kartoittaa, kuinka esimerkiksi järvien käyttäjät ja kaupunki suhtautuvat asiaan.

Someron vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Juha Wiskari (kok.) kertoo, että ehdotus kemiallisesta puhdistuksesta herätti tilaisuudessa mielenkiintoa ja kiinnostusta. Nyt suojeluyhdistys lähtee viemään hanketta eteenpäin.

Wiskarin tietojen mukaan tällä hetkellä Suomessa on työn alla ainakin viiden vesistön kemialliseen puhdistukseen tähtäävää hanketta. Yksi näistä vesistöistä on Tammelassa Kuivajärven lounaispuolella sijaitseva Tanilanlammi.

 

Vaikka projekti saataisiin heti loppukesän aikana liikkeelle, Wiskari arvioi, että järven kemiallinen käsittely tapahtuisi todennäköisesti aikaisintaan vasta vuonna 2021. Aluksi pitää kartoittaa ja valita sopiva järvi, joka olisi puhdistuksen tarpeessa.

-Järvellä täytyy olla tietyt sopivat perusominaisuudet. Esimerkiksi vedenlaadun täytyy olla toimenpiteeseen sopiva, Wiskari sanoo.

Wiskari mainitsee Halkjärven yhdeksi mahdollisista puhdistettavista järvistä, mutta kertoo, että ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat eri järvien sopivuuden. Asiantuntijoiden suositusten perusteella valitaan paras vaihtoehto puhdistettavaksi.

-Mitään kissan hännän vetoa, että “miksi tuo valittiin, eikä meidän järveä” ei tule, kun valinta tehdään asiantuntijoiden arvioiden perusteella.

Somerolla on yhteensä 22 metsäjärveä, joista osa on Wiskarin mukaan hyvässä kunnossa ja osa selvästi rehevöitynyt.

 

Oman aikansa vie luonnollisesti myös rahoituspohjan valmistelu ja hankkiminen.

Wiskari arvioi, että puhdistuksen hintalappu olisi 50 000–200 000 euroa. Projektiin haettaisiin tukirahaa. Someron kaupungilla ja Someron vesiensuojeluyhdistyksellä oli jo vuonna 2016 Leader-osarahoitteinen Someron metsäjärvihanke. Samaan hankkeeseen saatiin myös maaseudun kehittämisrahaa Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden kautta.

-EU-rahoituksen omarahoitusosuus on varmasti mittava. Omarahoituksesta suuri osa hoidettaisiin talkootyöllä, Wiskari sanoo.

-Tärkeintä kuitenkin alkuvaiheessa olisi saada mukaan sidosryhmät, kuten paikalliset kalastuskunnat ja maanviljelijät, joiden kanssa projektia voitaisiin viedä eteenpäin.

 

Littoistenjärvessä veden laatu on säilynyt hyvänä. Varauksetonta hehkutusta Littoistenjärven puhdistus ei viime vuonna kuitenkaan saanut.

Osa järven kaloista kuoli, minkä lisäksi järvestä tuli hetkellisesti jopa liian kirkas, jolloin auringonvalo pääsi paistamaan pohjaan asti. Se taas saattaa johtaa suuriin uposkasvien kasvustoihin, Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola kertoi luonnonsuojeluliiton verkkosivuilla julkaistussa jutussa.

-Menetelmä (kemiallinen puhdistus) sopii vihoviimeisenä keinona hyvin harvoihin erityiskohteisiin: pieniin järviin, joilla vesi viipyy kauan ja joihin ei tule paljoa ravinteita muualta. Lisäksi menetelmä on niin kallis, että se tuskin yleistyy, Veistola arvioi viime vuonna.

Wiskari toteaa, että mahdollisesti Somerolla tehtävästä puhdistuksesta hyötyisivät luonto ja lähiasukkaat, mutta myös koko Someron kaupunki.

-Puhdistus olisi vetovoimatekijä. Projekti osoittaisi, että Somerolla halutaan pitää luonnosta huolta. PR-arvo olisi suuri myös – eihän Littoistenjärveäkään kukaan olisi huolinut aiemmin edes ilmaiseksi, ja nyt sen tuntevat kaikki. Projekti olisi sijoitus tulevaisuuteen, Wiskari kertoo. FL

 

Alumiinikloridi sitoo fosforin

Vesistöjen rehevöityminen johtuu valuma-alueelta tulevasta fosfori- ja typpikuormituksesta.

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen ei usein riitä järven kunnostamiseksi, vaan toimenpiteitä on tehtävä myös sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi ravintoketjukunnostus, hapettaminen ja fosforin sitominen kemiallisesti.

Kemiallisessa puhdistuksessa veteen ruiskutettava alumiinikloridi sitoo veden fosforia.

Alumiinikloridiyhdisteitä käytetään myös talous- ja jätevesien käsittelyssä raakavesilaitoksissa ja jätevedenpuhdistamoissa.

Käsittelyn jälkeen vesi on tavallisesti hetken hyvinkin kirkasta, kun pohjalle vajoava alumiinihydroksidisakka sitoo fosforin lisäksi myös muun kiintoaineen. Tilanne tasoittuu yleensä pian.

Onnistuneenkin tuloksen ylläpitäminen edellyttää aina jatkohoitoa, kuten särkikalojen määrää rajoittavaa hoitokalastuksen jatkamista ja todennäköisesti myös toista kemikaalikäsittelyä.

Oikea annostelu on välttämätöntä, jotta alumiinikemikaalit eivät aiheuta veden pH:n laskua, josta voi seurata kalakuolemia.

Ruotsissa menetelmää on käytetty järvien hoidossa jo yli 50 vuoden ajan ja juomaveden käsittelyssä yli 200 vuotta.

Lähde: Suomen Ympäristökeskus SYKE, Ympäristöhallinto

Uusimmat