Teemu Keskisarja asteli Someron kirjastossa suuryleisön eteen verryttelypuvussa ja oli kuin kotonaan.
– Olen yleisten kirjastojen kanssa aika lailla naimisissa. Omaa työhuonetta minulla ei ole ollut ainakaan kymmeneen vuoteen.
Akateemisen uran sijaan maan tunnetuimpiin historian dosentteihin lukeutuva Keskisarja on valinnut vapaamman yksityisyrittäjyyden.
Hän puhuu sadassa yleisötilaisuudessa vuodessa, toimii matkaoppaana Viipurissa ja julkaisee jykevän historiateoksen vähintään vuoden välein.
Kirjoissaan Keskisarja on käsitellyt eläimeensekaantumista, sarjamurhia, metsäteollisuutta, sotia ja kuolleita ihmisiä, kuten Aleksis Kiveä.
– Pidän häntä suurimpana suomalaisena ihmisenä.
“Fennomania hienoin käännekohta”
Syyskuussa Keskisarjalta julkaistiin Murhanenkeli – Suuren Pohjan sodan ihmisten historia.
Vaikka tietokirjojen myynti on laskusuunnassa, kirjallisuuden kuolonkouristukset ovat hänestä liioiteltuja, sillä hyville tarinoille on aina kysyntää.
Haasteet ovat haudanvakavia, mutta erilaisia kuin 1800-luvun Suomessa, jossa ruotsin kielellä oli ylivalta ja enemmistö ei osannut lukea.
Fennomanian läpimurrosta Keskisarja puhuu mielellään.
– Se on Suomen historian hienoin käännekohta.
Some polttaa siltoja ja uhkaa kieltä
Se, mikä kirjastoja ja kirjojen lukemista nyt notkauttaa, on vapaa-ajanviettotapojen laajentuminen.
Internetistä Keskisarjalla ei ole muuta hyvää sanottavaa kuin kirjaston tietokannat.
– Minusta emme elä tieto- vaan pornoyhteiskunnassa. Hakusanoista 60–70 prosenttia liittyy pornografiaan tai ulottuvuuteen, jota kutsun keinoelämäksi.
Suorasukaiseen tyyliinsä Keskisarja lataa sosiaalisen median polttavan ihmisten välisiä siltoja ja uhkaavan suomen kieltä.
Hän olisi valmis tuhoamaan internetin, mutta toistaiseksi hänen on tyydyttävä kirjoittamaan niin tosia kirjoja kuin osaa.
Sellaisia kuin Saapasnahka-torni – Aleksis Kiven elämänkertomus.
Ennen laatu korvasi jutuissa määrää
Keskisarja väittää, että Kiven aikana puhekieli oli rikkaampaa kuin nykyään. Jos tänä päivänä sana ei osu heti paikkaansa, voi soittaa tai näppäillä viestin uudestaan.
Kun ukot ja mummot viihdyttivät pienessä pimeässä pirtissä 15 lasta tai kun nuorukainen näki mielitiettynsä kerran kuussa kirkolla, juttujen piti osua heti kohdilleen.
– Vain puheliaimmat pääsivät jatkamaan sukua. Ilman hiottua puhetaitoa et selvinnyt sosiaalisista etkä epäsosiaalisista tilanteista, et arjesta etkä juhlasta.
Tällaisesta maailmasta kertojanero Kiven Seitsemän veljestä taltioi edes sirpaleen. Kun juoppo on porsassilmäinen ja pappi laimeasilmäinen, yhteen sanaan tiivistyy ihmisen koko olemus.
– Siksi Seitsemän veljestä on kuolematonta kamaa, Keskisarja uhkuu. FL
